Seitniemen kulttuurimaisema

Kylämaisema

Padasjoen Seitniemen kylämaisema avautuu Alijärven jälkeen. Ensimmäisenä maisemassa on Koski-Inkilän tilan peltomaisemaa ja maisemassa näkyvä omenatarha. Tiemaisemassa on peltoaukean reunassa muutamia tiehen rajautuvia peltosaarekkeita. Kylän maisemakuva on metsäinen lukuun ottamatta muutamia peltoaukeita. Tiiviimpi asutus on syntynyt kallioalueiden väliseen laaksoon. Vanhimmat tilat sijaitsevat Pukkilanjärven tienoilla, missä on maisemallisesti merkittävä asutusryhmä tiemaisemassa. Kylän vanhoja kantatiloja ovat Tyllilä ja Inkilä. Talot siirrettiin kylään Jokioisista vasta isojaon jälkeen. Vanha-Tyllilän tilalla on erikoinen kivistä tehty syvä kaivo.

Käärme pyörii vanteena Muuan mies jossakin Seitniemellä sattui kesäisellä metsämatkallaan käärmeiden käräjäkivelle, jossa keskellä oli kruunupäinen kuningaskäärme ja ympärillä muita. Mies yritti hätyytellä muita, mutta silloin suuttui kuningas ja ryntäsi miestä kohti, jonka ei auttanut muu kuin suin päin pakoon. Kuningas seurasi häntä, ja kun mies alkoi jo uupua, viskasi hän hattunsa käärmeen eteen, joka repi sen riekaleiksi.
- SKS Kansanrunousarkisto: Padasjoki. Jalmari Haapasalo TK 11:48. 1961. -

Takkuvuori ja Tiikinvuori

Keskellä Seitniemen kylämaisemaa on kallioinen Takkuvuori. Tiikinvuoren päältä avautuvat kauniit näköalat kylään. Jyrkänteiden lehtomaiset alaosat kasvavat muun muassa lehtoimikkää. Tyllilän talon lähellä, Takkuvuorella on olemassa vanha pikkuhiljaa umpeutuva metsäniitty ja yksityinen luonnonsuojelualue.

Seitniemen metsälammet

Seitniemellä on kaksi pientä metsälampea, aivan pyöreä Mekkojärvi ja Majuanjärvi.

Koukkuun kuivettunut ruumis Eräs mies hukkui Seitniemellä metsälampeen, josta hänet löydettiin vasta parin päivän kuluttua. Ruumis oli tällä välin jäykistynyt koukkuun aivan kuin istuvaan asentoon. Ruumista koetettiin oikaista arkkuun pantaessa. Kun se ei tahtonut oikein onnistua, asettivat oikaisijat hänet lopulta selälleen lattialle ja eräs heistä istuutui täydellä painollaan vainajan polvien päälle. Polvet antoivatkin silloin perää ja oikenivat, mutta ruumis keikahtikin samassa yläpäästään pystyyn, jolloin oikaisija joutui vainajan syliin. Tästä hän säikähti niin pahasti, että sai sydänhalvauksen. Nyt oli vainajia yhden sijasta kaksi.
- SKS Kansanrunousarkiso: Padasjoki. Jalmari Haapasalo TK 11:50. 1961. -

Seittenpää

Padasjoen pohjoisosan maisemalle on hyvin tyypillistä suuret korkeuserot. Seittenpään korkeus on yli 110 mpy. Seittenpäältä avautuu Mustalahdelle näkymiä. Sen esiin työntyvät kallioiset niemenkärjet ovat maisemallisesti ja geologisesti arvokkaita. Vanhoja rantamuodostumia on nähtävillä moreenikumpareiden laajoilla sora-alueilla kuten Seittenpäässä. Seittenpään kalliot ovat Padasjoenselän maanmerkkejä. Kerrotaan, että nimi Seitniemen kylä on saanut nimensä Seittenpäästä. Seittenpää on saanut nimensä eräiden tietojen mukaan niemen seitsemästä pienemmästä niemestä. Seittenpäässä on kaksi luonnonsuojelualuetta Pulkkilanjärven läheisyydessä. Sen Mustalahdesta louhitusta kivestä on tehty Vääksyn kanava. Kallion viereen pääsi helposti proomulla ja kivet lastattiin suoraan sen kyytiin ja kuljetettiin Vääksyyn.

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä-pdf