Tandefeltien suku

Tandefelt on edelleen elossa oleva suomalainen, alun perin Sysmän Rapalasta kotoisin oleva aatelinen tuomari- ja upseerisuku. Suvun toinen kotipaikka Sysmän lisäksi on Hartola. Yksi Tandefeltien esi-isistä oli Paavali Juusteen. Suvusta tuli aatelinen, kun Uudenmaan ja Hämeenlinnan rakuunarykmentin ratsumestari Arvid Henrikinpoika aateloitiin 20. elokuuta 1650. Hampaiden menettäminen Leipzigin taistelussa antoi aiheen sukunimelle Tandefelt (”hammaskenttä”) ja suvun vaakunalle. Suku merkittiin aatelishuoneeseen 1655 numerolla 651. Suomen ritarihuoneeseen suku merkittiin numerolla 51 vuonna 1818, eikä sen edustajia ole Ruotsin aatelishuoneessa. Tandefeltit omistivat myös Koskipään kartanon Hartolassa, mutta tämä siirtyi von Gerdten -suvulle, kun kapteeni Otto Tandefeltin tytär Wendla Fredrika Tandefelt meni naimisiin Savon jalkaväen luutnantin Georg Gustaf von Gerdtenin kanssa. Tandefeltit saivat myös haltuunsa Virtaan kartanosta maanjaossa 1700-luvun lopulla lohkaistun uuden kartanon Fredriksgårdin (Uusikartano), kun se siirtyi vuonna 1871 Magnus Fredrik Tandefeltille (1830-1902) sen alkuperäiseltä omistaja- ja rakennuttajasuvulta, Stormbomilta.

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Raportin tulostusversio (pdf)