Ero sivun ”Kenraalimajuri E. R. Laguksen muistomerkki” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri '''Ernst Ruben Laguksen''' (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken keskustassa. | Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri '''Ernst Ruben Laguksen''' (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä [[Hämeenkoski|Hämeenkosken]] keskustassa. Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa, kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin | ||
Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa, | miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli filosofian maisteri, metsäkonduktööri '''A. G. Lagus''' ja äiti '''Emma Matilda''', o.s. '''Bellman'''. Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin. | ||
kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin | Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet. Rasavilli Ruben kuitenkin joutui eroamaan Helsingin ruotsalaisen yhteiskoulun neljänneltä luokalta ja suoritti lukion loppuun vasta niinkin | ||
miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt | myöhään kuin 1924. Eroamishetkellä hänen todistuksessaan kiilui kolme nelosta, yksi toki ajan hengen mukaisesti venäjän kielestä. | ||
Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli | |||
filosofian maisteri, metsäkonduktööri '''A. G. Lagus''' ja äiti '''Emma Matilda''', o.s. '''Bellman'''. | |||
Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin. | |||
Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet. | |||
Rasavilli Ruben kuitenkin joutui eroamaan Helsingin ruotsalaisen | |||
yhteiskoulun neljänneltä luokalta ja suoritti lukion loppuun vasta niinkin | |||
myöhään kuin 1924. Eroamishetkellä hänen todistuksessaan kiilui kolme | |||
nelosta, yksi toki ajan hengen mukaisesti venäjän kielestä. | |||
22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin | 22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena "eversti Lagus ja hänen joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja | ||
2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena "eversti Lagus ja hänen | ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa parissa ja vaikutti henkilökohtaisesti divisioonan henkeen ja suorituskykyyn. Kun panssaridivisioonan miehet olivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen kokoontuneet | ||
joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja | asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta. Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: ''Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.'' | ||
ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa | |||
parissa ja vaikutti henkilökohtaisesti divisioonan henkeen ja suorituskykyyn. Kun | |||
panssaridivisioonan miehet olivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen kokoontuneet | |||
asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta. | |||
Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla | |||
syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: ''Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.'' | |||
=== Lisätietoa E. R. Laguksesta muualla Internetissä === | === Lisätietoa E. R. Laguksesta muualla Internetissä === | ||
Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 08.33
Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken keskustassa. Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa, kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli filosofian maisteri, metsäkonduktööri A. G. Lagus ja äiti Emma Matilda, o.s. Bellman. Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin. Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet. Rasavilli Ruben kuitenkin joutui eroamaan Helsingin ruotsalaisen yhteiskoulun neljänneltä luokalta ja suoritti lukion loppuun vasta niinkin myöhään kuin 1924. Eroamishetkellä hänen todistuksessaan kiilui kolme nelosta, yksi toki ajan hengen mukaisesti venäjän kielestä.
22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena "eversti Lagus ja hänen joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa parissa ja vaikutti henkilökohtaisesti divisioonan henkeen ja suorituskykyyn. Kun panssaridivisioonan miehet olivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen kokoontuneet asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta. Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.
Lisätietoa E. R. Laguksesta muualla Internetissä
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon