Ero sivun ”Kenraalimajuri E. R. Laguksen muistomerkki” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
(Ak: Uusi sivu: Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken keskustassa. Kesällä 1941 kosk...)
 
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri
Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri '''Ernst Ruben Laguksen''' (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken keskustassa.
Ernst Ruben Laguksen (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken
keskustassa.
Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa,
Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa,
kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin
kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin
miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt
miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt
Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli
Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli
filosofian maisteri, metsäkonduktööri A. G. Lagus ja äiti Emma Matilda, o.s. Bellman.
filosofian maisteri, metsäkonduktööri '''A. G. Lagus''' ja äiti '''Emma Matilda''', o.s. '''Bellman'''.
Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin.
Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin.
Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet.
Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet.
Rivi 15: Rivi 13:
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200604_sivu_16.html
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200604_sivu_16.html
22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin
22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin
2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena ”eversti Lagus ja hänen
2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena "eversti Lagus ja hänen
joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja
joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja
ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa
ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa
Rivi 22: Rivi 20:
asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta.
asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta.
Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla
Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla
syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: ”Ernest Ruben
syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: ''Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.''
Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa
1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.”
Kehittämisehdotuksia: Muistomerkki on keskeisellä paikalla taajaman keskustassa.
Teuronjoen ja muistomerkin valaistus pimeän aikaan nostaa kohteen upeasti esiin. Alueen
hoito tarvitsee hoitosuunnitelman. Muistomerkin ympäristö on raivattava säännöllisesti.
15. Orttenkallio
Kuvaus ja arvot: E. R. Laguksen muistomerkin yläpuolella kohoava kallio, jonka laella
on näköalapaikka. Paikalle pääsee urheilukentän vierestä lähtevältä pururadalta, joka
on 1,2 kilometriä pitkä ja valaistu. Talvisin pururata on vain hiihtäjien käytössä, mutta
muulloin vuodesta pururataa voi käyttää vapaasti. Keskeinen paikka, jolta aikaisemmin
on näkynyt verkatehdas, myllyt ja Åkerblomin silta. Nykyisin paikalta on mahdollista
nähdä Linnakalliolle, Teuronjoelle, Kapaskoskelle, kunnan rakennuksille ja Puutteenkujalle.
 
=== Lähteet ===


=== Lähteet ===
=== Lähteet ===

Versio 24. tammikuuta 2014 kello 11.59

Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken keskustassa. Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa, kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli filosofian maisteri, metsäkonduktööri A. G. Lagus ja äiti Emma Matilda, o.s. Bellman. Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin. Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet. Rasavilli Ruben kuitenkin joutui eroamaan Helsingin ruotsalaisen yhteiskoulun neljänneltä luokalta ja suoritti lukion loppuun vasta niinkin myöhään kuin 1924. Eroamishetkellä hänen todistuksessaan kiilui kolme nelosta, yksi toki ajan hengen mukaisesti venäjän kielestä. http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200604_sivu_16.html 22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena "eversti Lagus ja hänen joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa parissa ja vaikutti henkilökohtaisesti divisioonan henkeen ja suorituskykyyn. Kun panssaridivisioonan miehet olivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen kokoontuneet asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta. Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.

Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kenraalimajuri_E._R._Laguksen_muistomerkki&oldid=30709”