Hämeenkosken kotiseutumuseo

Hämeenkosken kunnan kotiseutumuseo sijaitsee keskustien varrella kirkon alapuolella. Museo avattiin yleisölle vuonna 1958, jolloin sen omistivat Hämeen Kosken nuorisoseura ja Koski-Seura yhdessä. Kunnalle museo siirtyi vuonna 1972. Kotiseutumuseon perustajajäsen tehtailija Hugo Silvonen keräsi ja kokosi kuntalaisten lahjoittamat esineet osastoiksi yhdessä muiden Koski-Seuran jäsenten Pauli Paasivirran, Niilo Nikkarin ja Kalevi Koskisen kanssa. Nykyisin museossa on n. 2400 esinettä. Kotiseutumuseo käsittää kolme rakennusta: kalustetun hämäläistalon, aitan ja viljamakasiinin. Lisäksi museoalueella on Kosken sotaveteraanien vuonna 1971 rakentama korsu, jonka LC Salpakangas kunnosti vuonna 2001. Viljamakasiini on Engelin piirustusten perusteella rakennettu vuonna 1856. Makasiini toimii esinemuseona ja siellä on kotitalous-, pellava-, kirkko-, käsityöläis- ja kyläkauppaosastot. Kirkko-osaston esineet koostuvat Kosken vanhoista kirkoista kerätyistä esineistä. Kyläkauppaesineet on saatu mm. lahjoituksina Toivo Maijalan omistamasta Mieholan kyläkaupasta ja Paavo Pekolan omistamasta Putulan talouskaupasta. Makasiinin yläkerrassa on mm. rekiä, puimakoneita, hevoskierron pienoismalli, tuohitöitä sekä pukuvitriini. Hämäläistalo on Mustiston vuonna 1836 rakennettu päärakennus, jonka ovat lahjoittaneet Ester ja Toivo Siilimäki. Rakennus on siirretty museoalueelle Etolan kylästä. Rakennuksessa on porstua, isännän huone ja vierashuone, joka on kalustettu 1800-luvun tyyliin. Aitta on kaksikerroksinen luhtiaitta ja siirretty museoalueelle Hyväneulan kylästä vuonna 1958. Aitassa on nahkurin ja suutarin työkaluja ja tarvikkeita.

Koskella piiskattiin viimeksi eräs Sveng-niminen mies, joka oli varastanut pitäjän lainamakasiinista jyviä. Hän oli mennyt ikkunan kautta sisälle monena yönä. Jonka kohdalle oli kantautunut tumma jälki valkeaksi rapattuun seinään. Sveng sai 40 paria raippoja Kosken kirkonmäellä. Hän oli valittanut ja hänen selkälihaksensa olivat vikaantuneet. Hän kulki kumaraselkäisenä ja synkkänä minun varhaisina lapsuusvuosina, ollen silloin jo vanha mies. Piiskaus tapahtui ehkä 1860- luvulla. - SKS kansanrunousarkisto: Koski H.l. PK12 Jurva, Aura. 2138.1938. -

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon