Ero sivun ”Raimo Bärman” versioiden välillä
imported>Sambo (Automatisoitu artikkelien tuonti *** edellinen teksti korvattu ***) |
imported>Sambo (Ak: Uusi sivu: (s. 1932) Tuotanto Tuotanto | Tekstinäyte Tekstinäyte Kirjailijanimet: R. A. Karhumies Sulkavalla syntynyt Bärman on a...) |
Versio 13. joulukuuta 2013 kello 19.57
(s. 1932)
Tuotanto Tuotanto | Tekstinäyte Tekstinäyte
Kirjailijanimet: R. A. Karhumies
Sulkavalla syntynyt Bärman on asunut Päijät-Hämeessä yhteensä yli 36 vuoden ajan.
Hän on käynyt Lahden Kansankorkeakoulun (1956-57). Bärman on työskennellyt terveystarkastajana/asuntojen tarkastajana Kajaanissa (1960-64) sekä terveystarkastajana Lahdessa (1964-82). Suomen Kirjailijaliiton jäsen hän on ollut vuodesta 1981.
Bärmanin harrastuksiin kuuluvat valokuvaus, retkeily Lapissa jakirjailijayhdistystoiminta. Hän on kuulunut mm. Salpausselän kirjailijoihin 1980-luvulla.
Raimo Bärmanin mukaan hänen kirjojensa keskeisin sanoma liittyy ihmiseen luonnossa, sen osana ja vaalijana. "Nämä ihmiset eteläisestä Suomesta Jäämeren rannoille asti elävät täyttä elämää asuinseutujensa olosuhteissa aina säitä myöten" hän kertoo.
"Kirjailijatieni alkoi 1960-luvun alkupuolella poikien seikkailukirjan kirjoittamisella. Vaimoni innostui aiheesta ja kirja Salaperäinen savu syntyi yhteistyönä. Valistus julkaisi sen -64 ja myös seuraavan yhteistyönä syntyneen nuortenkirjan Kuusi kadonnutta päivää -68. Tiiviimpi kirjoittaminen alkoi 70-luvun lopulla, jolloin W&G julkaisi novellikokoelmiani, samoin Otava ja WSOY. FinnEpos Oy on kustantanut sekä runojani että ehkä vahvimpana työnäni pidetyn kveenisarjan. Kirjoitustyöni jatkuu yhä", hän jatkaa.
Päijäthämäläisiä aiheita Bärmanin tuotannossa edustavat novelli Lauri Rapalasta kirjassa Suurilta järviltä sekä novelli Vesijärven Matti kirjassa Luontopolun kulkijoita.
Tuotanto
==
Romaanit ==
Salaperäinen savu. Valistus 1964. (yhdessä Annikki Bärmanin kanssa)
Kuusi kadonnutta päivää. Valistus 1968. (yhdessä Annikki Bärmanin kanssa)
Kveenien rannat. FinnEpos 1991.
Jäämeren soutajia. FinnEpos 1994.
Ruija kutsuu. FinnEpos 1996. ==
Novellit ==
Taimenjoelta Ahmatunturille - kertomuksia eräretkiltä . Weilin+Göös 1980.
Tunturin takana. Weilin+Göös 1981.
Jossakin palaa nuotio - vaeltajan tarinoita luonnosta ja ihmisestä . Otava 1984.
Vaivaiskoivun maa. WSOY 1986.
Suurilta järviltä. WSOY 1987.
Luontopolun kulkijoita. FinnEpos 2000.
==
Runot ==
Kuusi pegasosta lumessa sunnuntaiaamuna. FinnEpos 1990.
Harakanvarpaita kalliossa. FinnEpos 1997.
Rannalta rannalle. FinnEpos 2009.
==
Muistelmat ==
Linnoituksen takana: muistelmia Lappeenrannasta. FinnEpos 2006.
"Pojankoltiaisen" muistelmia Lappeenrannan Pikisaaren sahayhteisön elämästä 1930- ja 40- luvuilta, mv kuvitus. ==
Osallistuminen antologioihin ==
Erämiesten matkassa: eräkirjailijamme kertovat. Otava 1987.
Erämaailman vuosikymmenet. Karisto 2000.
Rannalta rannalle. Luontoaiheisia runoja. FinnEpos 2009. == Omien teosten käännökset ==
Salapärased kirikukellad. Tiritamm, Viro 2002. (viroksi kääntänyt Aivo Lõhmus)
Tekstinäyte
Päijänteen kalastaja
Kalkkistenkylän kesäinen metsäpolku kumisi rantaan astelevan miehen alla, tupakansavu haisi pitkään tyynessä metsässä. Heinäkuinen aamuaurinko paahtoi koko sinisen taivaan täydeltä kesähellettä, lämmitti lisää Päijänteen lämmenneitä vesiä. Rantaanmenijä kolusi soutuveneen vesille, karhea koura sipaisi otsaan kihonneet hikipisarat, siniharmaa silmäpari vilkaisi taivaalle huolekkaan katseen.
Rapalan Lauri alkoi soutaa kitkuttaa kohti selkävesien karikoita, kalapaikkojaan.
Siinä meni mietteliäs mies totisin kasvoin kauniissa kesässä toimeentulemisiaan katsomaan. Illansuussa laskemiaan satoja koukkujaan kokemaan. Myytäviä hakemaan... Ja syötäviä.
Suurilta järviltä, 1987. == Lisätietoa kirjailijasta Internetissä: ==