Risto Ahti

(s. 1943)

Lahtelaissyntyinen Risto Ahti pääsi ylioppilaaksi Lahden Kannaksen yhteislyseosta vuonna 1963 ja opiskeli kirjallisuutta, kasvatustieteitä ja englannin kieltä Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa.
Ahti on työskennellyt opettajana vuosina 1969-84. Hän on toiminut Oriveden Opiston luovan kirjoittamisen opettajana vuodesta 1984 ja lehtorina vuosina 1989-90. Tampereella asuva Ahti on nykyisin vapaa kirjailija.

Palkinnot

- Lahden kaupungin kirjallisuuspalkinto (1967)
- valtion kirjallisuuspalkinto (1978, -80, ja -84)
- Eino Leinon palkinto (1994)
- Runeberg-palkinto (2002)

Ahti kirjoitti ensimmäisen runonsa 12-vuotiaana ja tietoisen päätöksen tulevaisuudesta hän teki 16-vuotiaana. Tamperelaistunut kirjailija muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Lahdessa viattomuuden pitkänä tilana. Se on lujittanut hänen itseluottamuksensa ja tuonut häneen vahvuutta. Ahdilla on jatkuva sisäisen uudistumisen tarve, runoilijalla on. Runoilijan on luotava oma estetiikkansa yhä uudelleen. Ahti puhuu myös muistamisesta, siitä, että miltei päivittäin pitää muistaa miltä oma teksti tuntuu, näyttää ja kuulostaa. "Kerran Lahden torilla koin valtavan inspiraation, kun yhtäkkiä tajusin: 12 riviä. Hihkuin ja hypin innoissani: Minä olen 12:n rivin mies!"
Ahti hakee estetiikkaansa muodon kautta ja käyttää vertauksena kuppia. Hän etsii kupin muotoa johon maailman laittaa. Kupin on oltava sellainen, että se ei vuoda eikä siitä valu yli.
"Se on sellainen nietzscheläinen oman kohtalon tajuaminen, ja sitten siihen liittyy vahvasti myös jonkinlainen hämäläinen suomalaisuus, jota olen käyttänyt hyväkseni kahden kokoelman verran.
Runoilija käy loputtomasti läpi vanhoja tietoja kuolleeksi ja etsii jotain muuta. Kun sen löytää kirjoittaminen sujuu ihanasti!"

Kirjassa Miten Kirjani ovat syntyneet (2000) Risto Ahti luonnehtii kirjoittamistaan seuraavasti: "Kirjoitan yhtämittaa, kirjoitan niin kauan, että kirjoittaminen muuttuu iloksi ja ylistykseksi - niin kauan, että kaikki itsestä lähtevät tarkoitukset lakkaavat.
Tämä on minun intohimoni.
Runot syntyvät itsestään. Kulkiessani runot alkavat soida sisälläni, oivallukset räjähtävät päähän. Olen Pienessä Käsikirjassa sanonut, että aistimukset, tunteet ja älyllinen energia virtaavat ihmiseen ulkopuolelta. En kykene vieläkään erottamaan mikä suu minussa puhuu, kun ajattelen, enkä sitä, mikä korva nuo ajatukset kuulee. Antaudun puheelle ja kuuntelemiselle. Olen harjoitellut itseni kuuntelua seuraamalla myös kaikenlaisia mieleensattumia. Ostin ruusun ja ojensin sen ensimmäiselle vastaantulijalle - joka oli koira. Rakastan tällaista hulluttelua."

Ritva Haavikko (2000) on sanonut Risto Ahdin olevan "rohkaiseva muistutus siitä, että nyky-Suomessa on mahdollista elää elämänsä ja tehdä elämäntyönsä itse löytämistään lähtökohdista totutusta täysin poikkeavalla tavalla".

Tuotanto

Runot ja huumorikokoelmat

Talvi on harha. Gummerus 1967.

Runoja. WSOY 1968.

Unilaulu. WSOY 1972.

Katson silmiin lasta. WSOY 1974.

Oli kerran kultakettu. WSOY 1975.

On myös unia. WSOY 1977.

Aurinkotanssi. WSOY 1978.

Lintujen planeetta. WSOY 1979.

Runosarja Lahdelle. 1980.

Ja niin rakentuu jokin silta. WSOY 1981.

Narkissos talvella. WSOY 1982.

Loistava yksinäisyys : runoja. WSOY 1984.

Läsnäolon ikävä. WSOY 1987.

Laki : runoja. WSOY 1989.

Valitse minut. WSOY 1992.

Pieni käsikirja. 1993.

Iloinen laulu Eevasta ja Aatamista. WSOY 1995.

Iloiset harhaopit : runoja ja merkintöjä. WSOY 1998.

Ilon ääriviivat : valitut runot. WSOY 1999.

Aatamin muistiinpanot. Sanasato 2000.

Vain tahallaan voi rakastaa : runoja ja merkintöjä. WSOY 2001.

Papin kaskukirja : Riston parhaat. Kustannus Hilden 2001.

Kukko tunkiolla : runoja. WSOY 2002.

Sudet ja lampaat : (runoja ja huomautuksia). WSOY 2003.

Oikkuja ja totuuksia. WSOY 2005.

Leikkilauluja!. WSOY 2006.

Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat

Ruokoranta, Tapio . Aika Lahdessa / valokuvat Tapio Ruokoranta ; teksti Risto Ahti. Lahden kaupunki 1990.

Omien teosten käännökset

Narcissus in winter / Risto Ahti ; translated from the Finnish by Herbert Lomas. Making Waves 1994.

Muu tuotanto

Runouden kuntokoulu. Kirjapaja 1988.

Tekstinäyte

Pieni tyttö
kulkee yksin aina,
veden alla aina,
pitkät hiukset veden ruohona.
Kaukaa ihmiset katsovat ihmetellen
hänen yksinäisiä palmikoitaan.

Runoja, 1968.

Lähteet

• Päivi Lehtinen. Helsingin Sanomat 27.8.2003.
• Lealiisa Kantola. Etelä-Suomen Sanomat 27.8.2003.
• Miten kirjani ovat syntyneet 4 - Virikkeet, ainekset, rakenteet -. Ritva Haavikko (toim.). WSOY 2000, s. 41-66.

Lisätietoa kirjailijasta Internetissä

• Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita

• Kiiltomadon kirjailijaesittely