Ero sivun ”Eva Ulrika Eriksdotter Leopold” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11: Rivi 11:
Sääli vain ettei edes kaupungin näkyvimmistä naisista ole jäänyt jälkipolville tarinoita.   
Sääli vain ettei edes kaupungin näkyvimmistä naisista ole jäänyt jälkipolville tarinoita.   


Kun Suomen sodan aikana Hämeenlinna miehitettiin ja venäläisten upseerien perheet saapuivat, Ulrika oli ottamassa heitä vastaan. Millaista heidän vuorovaikutuksessa oli? Yhteisenä kielenä oli saksa tai ranska, jota kummatkin osasivat. Sosiaalinen elämä ei ainakaan kielen puolesta tuottanut ongelmia ja kummatkin olivat saaneet samanlaisen eurooppalaisen sivistyksen.
Kun Hämeenlinna Suomen sodan aikana miehitettiin ja venäläisten upseerien perheet saapuivat, Ulrika oli ottamassa heitä vastaan. Millaista heidän vuorovaikutuksessa oli? Yhteisenä kielenä oli saksa tai ranska, jota kummatkin osasivat. Sosiaalinen elämä ei ainakaan kielen puolesta tuottanut ongelmia ja kummatkin olivat saaneet samanlaisen eurooppalaisen sivistyksen.


== Lähteitä ==
== Lähteitä ==

Versio 19. toukokuuta 2022 kello 13.30

Hämeenlinnan pormestarin tulevan vaimon Eva Ulrika Eriksdotter Leopoldin (1772 - 1810) isä oli hänkin pormestari, mutta Vaasan kaupungissa. Lisäksi isä Erik Ludolf Leopold oli laamanni ja jopa valtiopäivämies, joten Eva ja hänen kaksi veljeään olivat hekin mitä ilmeisimmin varsin sivistyneitä. Kolmas veli kuoli taaperona.

Hänen setänsä oli Hauhon Hovinkartanon isäntä Vilhelm Leopold ja välskäri-isoisä Johan Vilhelm Leopold oli syntynyt Hattulassa. Evan serkusta Margareta Magdalena Leopoldista tuli aatelinen hänen mentyään vuonna 1787 naimisiin Odert Albert Gripenbergin kanssa.

Evan elämä tuskin poikkesi muiden aikansa säätyläisnaisten elämästä siinä mielessä, että naisen paikka oli tuolloin kotona ja tärkeimpänä tehtävä oli huolehtia miehestä ja lapsista. Elämä pormestari Josias Selinin vaimona toi tietysti velvollisuuksia myös vaimolle kuten raatimiesten kestitsemisiä silloin, kun heidän kotonaan pidettiin maistraatin kokouksia tai kotona kävi tärkeitä vieraita.

Eva harrasti varmasti taiteita ehkä osasi maalata ja soittaa sekä hallitsi sivistyneen keskustelun taidot ja tiesi paljon asioita. Ja kieliäkin hän mitä ilmeisimmin osa esim. ranskaa ja saksaa.

Hän kiinnitti huomiota ulkonäköönsä ja pukeutumiseensa. Säätyläinen ja vielä pormestarin vaimo näytti siltä mikä hänen asemansa oli. Samoin hänen kotinsa ja tapansa.

Sääli vain ettei edes kaupungin näkyvimmistä naisista ole jäänyt jälkipolville tarinoita.

Kun Hämeenlinna Suomen sodan aikana miehitettiin ja venäläisten upseerien perheet saapuivat, Ulrika oli ottamassa heitä vastaan. Millaista heidän vuorovaikutuksessa oli? Yhteisenä kielenä oli saksa tai ranska, jota kummatkin osasivat. Sosiaalinen elämä ei ainakaan kielen puolesta tuottanut ongelmia ja kummatkin olivat saaneet samanlaisen eurooppalaisen sivistyksen.

Lähteitä

Eva Ulrika Eriksdotter Leopold. Geni ([1])

Tiina Miettinen. Tuomari ja herraskartano. Kaurakarpion mitalla -blogi 7.1.2021 ([2])