Zacharias Cygnaeus

Zacharias Cygnaeus ( 1763 - 1830) valittiin vuonna 1793 Hämeenlinnan kirkkoherraksi, mutta hän toimi myös linnan ja varuskunnan saarnaajana vuodesta 1795 sekä hospitaalin ja lasaretin saarnaajana vuodesta 1796. Hän sai vielä anneksipitäjäkseen Vanajan seurakunnan vuonna 1804. Kaiken lisäksi hän oli lääninlasaretin tarmokas toimitusmies vuosina 1796—1811. Cygnaeus sai rovastin arvon vuonna 1801. Hän oli vuodesta 1805 varalääninrovasti ja vuodesta 1807 lääninrovasti.

Hämeenlinnan kirkon rakentaminen tapahtui hänen virkakautensa alussa. Vuonna 1777 oli muodostettu maaseurakunta, ja kirkon rakentamiskustannukset oli jaettava tasapuolisesti kaupungin ja maaseudun asukkaiden kanssa. Zacharias Cygnaeus järjesti myös kaupungin köyhäinhoidon erottamalla sen maaseudusta ja vaikuttamalla vuonna 1806 kaupungin oman köyhäinhoito-ohjesäännön syntyyn. Cygnaeus ajoi myös turvattomien lastenkodin perustamista sekä varattomille synnyttäjille synnytyslaitosta. Kun köyhempää väestöä taloudellisesti tukenut ruotujakolaitos lopetettiin Suomen sodan jälkeen, Cygnaeus pyysi Aleksanteri I:ltä, että Hätilän virkatalo liitettäisiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja siitä saadut tulot käytettäisiin huoltolaitoksen perustamiseen. Upseeristo sai pitää palkkansa, mutta jalkaväkimiehistö menetti torppansa ja pienet palkkansa, koska säädyt eivät puolustaneet heitä papistoa lukuun ottamatta. Kuitenkin Keisarillinen manifesti vuonna 1810 määräsi miehistölle maksettavaksi eläkkeitä. Maaherra Buxhoevden oli hankkimassa Cygnaeukselle mitalia, mutta kirkkoherra pyysi suosionosoituksen suuntaamista kaupunkilaisten hyväksi liittämällä Hätilän kaupunkiin. Maaherra ei voinut suostua pyyntöön, sillä hänen suunnitelmansa koskivat koko maakuntaa. Zacharias Cygnaeus sai Annan 3. luokan ritarimerkin.  

Hämeenlinnan antauduttua venäläisille Zacharias Cygnaeus piti 23.5.1808 Hämeenlinnan kirkossa historiallisen saarnan. Siinä hän julisti, että oli pelastettava sodassa olleen maan sirpaleet ja rakennettava maalle uusi tulevaisuus uuden hallitsijan luvalla. Saarna oli innoittava ja loppuvetoomus vaikutti niin, että kaikki viisitoista vuotta täyttäneet miehet vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille.

Zacharias Cygnaeus puuttui saarnoissaan lastenopetuksen tasoon ja nuorison käyttäytymiseen. Zacharias Cygnaeus nimitettiin vuonna 1807 lääninrovastiksi, mutta hän lähti Hollolan kirkkoherraksi. Vuonna 1819 hänet nimitettiin Porvoon piispaksi ja vuonna 1820 hän siirtyi Pietarin piirikunnan luterilaisten seurakuntien piispaksi ja valtakunnan pääkonsistorin esimieheksi. Viran hän oli saanut keisari Aleksanteri I:ltä, joka arvosti Cygnaeusta.

Hollolan kirkkoherrana 1811—1819

Hollolan kirkkoherran virka oli tullut avoimeksi jo vuonna 1804, mutta sen täyttäminen viivästyi Hollolan laajan emäseurakunnan jakamishankkeen johdosta. Virkaa oltiin täyttämässä vuonna 1807, jolloin Hämeenlinnan ja Vanajan kirkkoherra Zacharias Cygnaeus asetettiin tuomiokapitulissa ensimmäiselle sijalle. Neljänneksi ehdokkaaksi pyydettiin varapastori David Lönneströmiä, jota ei kuitenkaan pidetty tehtävään pätevänä. Vaali viivästyi ensin asiasta tehdyn valituksen ja sitten puhjenneen sodan vuoksi.

Piispana Pietarissa

Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I oli tavannut Zacharias Cygnaeuksen henkilökohtaisesti vuonna 1819 Suomeen tekemällä matkallaan. Tapaaminen oli vahvistanut hallitsijan suopeaa käsitystä Porvoon piispasta. Sen seurauksena Cygnaeus nimitettiin vuonna 1820 Pietarin konsistoripiirin luterilaisten seurakuntien piispaksi ja samalla hänestä tuli Pietarissa olevan valtakunnan ylikonsistorin esimies. Uudessa virassaan Cygnaeus pyrki kaikin tavoin huolehtimaan hiippakuntansa alueella hajallaan asuvista suomalaisista, jotka olivat enimmäkseen köyhälistöön kuuluvia. Hän kohtasi tehtävässään monia vaikeuksia, jotka hän kuitenkin voitti määrätietoisella ja harkitulla esiintymisellään. Iitissä syntynyt kielitieteilijä ja tutkimusmatkailija Andreas Johan Sjögren (1794—1855), joka yleni aina akateemikoksi ja valtioneuvokseksi asti, oli opiskelijavuosinaan 1820—1821 Pietarissa kotiopettajana Zacharias Cygnaeuksen perheessä. Sjögren valotti omalta kannaltaan Cygnaeuksen luonnetta muistelmateoksessaan "Tutkijan tieni". Sjögren otettiin aluksi vastaan perheessä sydämellisesti ja piispa itse osoitti hänelle mitä suurta luottamusta.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

Palmunen, Einar: Hätilän kylän ja kartanon vaiheita. Hämeenlinna 1957

Arno Forsius. Zacharias Cygnaeus (1763—1830) — piispa, hallintomies ja kulttuurihenkilö ([1])