Ero sivun ”Katarina Hultman” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Hämeenlinnalaisesta muurarinvaimosta Katarina Hultmanista (s. 1740-luku) ei tiedetä paljon, mutta enemmän kuin pelkkä nimi. Hän eli aikuisuuttaan ns. kustavilaisena aikana Suo...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Hämeenlinnalaisesta muurarinvaimosta Katarina Hultmanista (s. 1740-luku) ei tiedetä paljon, mutta enemmän kuin pelkkä nimi. Hän eli aikuisuuttaan ns. kustavilaisena aikana Suomessa, jolloin kuningas Kustaa III oli kaapannut vallan Ruotsin säädyiltä. Kansan elämään säätyjen kärhämöinti valtiopäivillä ei vaikuttanut kovin paljon vaan esimerkiksi Hämeenlinnassa elettiin hyviä aikoja. Kuninkaan hyväksymän asemakaavan perusteella kaupunki - tai sen keskusta - rakennettiin nykyiselle paikalleen. | Hämeenlinnalaisesta muurarinvaimosta Katarina Hultmanista (s. 1740-luku) ei tiedetä paljon, mutta enemmän kuin pelkkä nimi. Hän eli aikuisuuttaan ns. kustavilaisena aikana Suomessa, jolloin kuningas Kustaa III oli kaapannut vallan Ruotsin säädyiltä. Kansan elämään säätyjen kärhämöinti valtiopäivillä ei vaikuttanut kovin paljon vaan esimerkiksi Hämeenlinnassa elettiin hyviä aikoja. Kuninkaan hyväksymän asemakaavan perusteella kaupunki - tai sen keskusta - rakennettiin nykyiselle paikalleen. | ||
Kustaa III kävi Hämeenlinnassa jopa kaksikin kertaa, jälkimmäinen kerta oli vuonna 1783, ja oli niin kuin historiankirjoista tiedetään kiinnostunut kaupungin kehittämisestä, mihin hän vaikutti monin tavoin. Valistunut ja vapaamielinen kuningas oli kiinnostunut myös elinkeinoista ja hän kannatti vapaakauppaa. | Kustaa III kävi Hämeenlinnassa jopa kaksikin kertaa, jälkimmäinen kerta oli vuonna 1783, ja hän oli niin kuin historiankirjoista tiedetään kiinnostunut kaupungin kehittämisestä, mihin hän vaikutti monin tavoin. Valistunut ja vapaamielinen kuningas oli kiinnostunut myös elinkeinoista ja hän kannatti vapaakauppaa. | ||
Samana vuonna 1786 kun Hämeenlinnaan rakennettiin sen ensimmäinen, mutta lyhytikäinen tehdas verkatehdas Kustaa III:n innoittamana, Katarina Hultman perusti yhdessä ruokakauppias Joonas Ekströmin kanssa kahvihuoneen. | Samana vuonna 1786 kun Hämeenlinnaan rakennettiin sen ensimmäinen, mutta lyhytikäinen tehdas verkatehdas Kustaa III:n innoittamana, Katarina Hultman perusti yhdessä ruokakauppias Joonas Ekströmin kanssa kahvihuoneen. | ||
Versio 29. huhtikuuta 2022 kello 11.21
Hämeenlinnalaisesta muurarinvaimosta Katarina Hultmanista (s. 1740-luku) ei tiedetä paljon, mutta enemmän kuin pelkkä nimi. Hän eli aikuisuuttaan ns. kustavilaisena aikana Suomessa, jolloin kuningas Kustaa III oli kaapannut vallan Ruotsin säädyiltä. Kansan elämään säätyjen kärhämöinti valtiopäivillä ei vaikuttanut kovin paljon vaan esimerkiksi Hämeenlinnassa elettiin hyviä aikoja. Kuninkaan hyväksymän asemakaavan perusteella kaupunki - tai sen keskusta - rakennettiin nykyiselle paikalleen.
Kustaa III kävi Hämeenlinnassa jopa kaksikin kertaa, jälkimmäinen kerta oli vuonna 1783, ja hän oli niin kuin historiankirjoista tiedetään kiinnostunut kaupungin kehittämisestä, mihin hän vaikutti monin tavoin. Valistunut ja vapaamielinen kuningas oli kiinnostunut myös elinkeinoista ja hän kannatti vapaakauppaa.
Samana vuonna 1786 kun Hämeenlinnaan rakennettiin sen ensimmäinen, mutta lyhytikäinen tehdas verkatehdas Kustaa III:n innoittamana, Katarina Hultman perusti yhdessä ruokakauppias Joonas Ekströmin kanssa kahvihuoneen.
Kahvihuoneet olivat aikoinaan usein myös lukuhuoneita, joissa luettiin päivän lehtiä ja keskusteltiin ajankohtaisista asioista kahvinjuonnin ja rinkilänsyönnin lomassa.
Lähteitä
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([1])
Anna Katarina Hultman. Geni ([2])