Susi (Canis Lupus)

Viime vuosina kantahämäläisissä alue- ja paikallislehdissä on ollut toistuvasti kirjoituksia susista. Milloin susi on nähty siellä ja milloin täällä. Helmikuussa 2022 yksinäinen susi nähtiin ensin Tervakoskella muutamassa paikassa jolkottelemassa Lopen suuntaan. Joitain päiviä myöhemmin alueen lehdet Aamuposti, Forssan lehti ja Hämeen Sanomat kertoivat uutisissaan suden jääneen Lopella vt 54:llä auton alle. Elävänä tai kuolleena sudesta on tullut kestouutinen, missä niitä sitten nähdäänkin ihmisten ilmoilla.

Susien määrä Suomessa on 2000 -luvulla vaihdellut 100-300 yksilön välillä, vuonna 2018 laumoja oli 20, minkä lisäksi 5 laumaa liikkuu Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin. Sudet ovat idästä levittäytyneet yhä lännemmäksi niin, että tällä hetkellä 2 /3 susista on läntisellä puolella ja siksi niitä on havaittu Kanta-Hämeessäkin.

Sudet ja varsinkin susilaumat ovat olleet myös valtakunnan uutisia talvella 2021-2022, kun kokonaisten susilaumojen metsästysluvista on käyty kiivasta ja tunteikasta keskustelua kaikkialla mediassa.

Susi on ollut läsnä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä (1870) lähtien, missä sutta on demonisoitu ja siitä on tehty kristillisessä yhtenäiskulttuurissa pahan symboli, mihin mm. Erkki Pulliainen Suomalainen susi (2019) kirjassaan viittaa. Aiemmin ihminen on elänyt tuhansia, kymmeniä tuhansia vuosia rauhanomaisesti maailman kolmanneksi laajimmalle levinneen nisäkkään suden kanssa - ja sudelle kuului kymmenyksensä. Sudesta on myös kesytetty ihmisen paras ystävä, koira.

Susi tappajana

Maatalousyhteiskunnan kehittyessä 1700- ja 1800-luvuilla susi ja ihminen olivat yhä useammin vastakkain ja esimerkiksi kirkonkirjoihin merkittiin susien tappamat ihmiset. Kanta-Hämeestäkin löytyy joitain tapauksia 1800-luvun alkupuolelta.

Antti Lappalainen on kirjassa Suden jäljet (2005) listannut yhteensä 171 tapausta 1700-luvulta vuoteen 1881, minkä jälkeen suden ei tiedetä tappaneen ihmisiä. Ihminen on sen sijaan jahdannut ja pelännyt susia aina tähän päivään asti.

Tunnetuin tapaus on Mynämäeltä vuosilta 1880-1881, jolloin yksittäinen susi tai susipari tappoi yhteensä 22 lasta suhteellisen lyhyen ajan sisällä, minkä jälkeen sudet tapettiin. Tämän jälkeen ei ilmennyt enää yhtään tapausta. Päivi Alasalmen kirja Sudenraudat (2021) kertoo fiktiivisen tarinan kautta näiden tappajasusien ja niiden uhrien tarinaa.

Seuraavassa ote kirjan loppupuolelta, jolloin sudet on jo tapettu, täytetty ja pantu näytteille:

"- Villieläin on häväisty. Ihmiset tallaavat ja potkivat sitä ja se kerää pölyä. Piika tamppaa ja tomuttaa sitä kartulla. Karvat katkeilevat ja irtoavat, eikä aikaakaan, kun kerran niin pelottava peto on kalju kuin pesästä keikahtanut linnunpoikanen. Lopulta karvaton nahka heitetään tunkiolle harakoiden nokittavaksi ja rottien nakerrettavaksi."

Lähteitä

Susi. Wikipedia ([1])

Susi. Luonnonvarakeskus ([2])

Suden kohtaaminen. Suurpedot.fi ([3])

Päivi Alasalmi. Sudenraudat. Gummerus. 2021 ISBN 978-951-24-2483-2

Erkki Pulliainen. Suomalainen susi. Minerva Kustannus Oy. 2019 ISBN 978-952-312-912-2

Antti Lappalainen. Suden jäljet. Metsäkustannus. 2005 ISBN 952-5118-79-7

Päivi Puukka. Susi sai saaliiksi 21 lasta – Tapahtuneesta on yli sata vuotta, mutta me pelkäämme yhä. Yle Uutiset 5.9.2019

Ale Neihum. Susi tappoi Turun seudulla yli 20 lasta – kaikki alkoi, kun 8-vuotias Kalle lähti viemään perunoiden pesuvettä pihalle, eikä koskaan palannut. Mtv / Uutiset 16.6.2018 ([4])

Aleksis Kivi. Seitsemän veljestä. (Veljekset matkalla Impivaaraan) SKS. 1870

Tekstinäyte Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä – www.seitsemanveljesta.net / Sudet ja pakkanen hengenvaaroina ([5]) PDF ([6])

Sari Oksala. Ilmeisesti susi jäi auton alle Lopella. Hämeen Sanomat 22.2.2022

Mikko Kuusela. Susi jäi auton alle Lopella. Aamuposti 22.2.2022

Sari Oksala. Suden raato lojui 54-tien varressa tunteja. Forssan lehti 22.2.2022

Veera Visapää. Susihavaintoja tulee nyt kotipihoilta. Janakkalan Sanomat / Pääkirjoitus 24.2.2022