Ero sivun ”Espanjansiruetana” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Omakohtaisena kokemuksena muutamalta viime kesältä: olen kohdannut espanjansiruetanan Katumanjärven puistotiellä sekä Harvialantien ja Viipurintien risteyksessä pyörätiellä 2-3 viime vuoden aikana monta kertaa. Ukkoetanoitakin on samalla alueella. | Omakohtaisena kokemuksena muutamalta viime kesältä: olen kohdannut espanjansiruetanan Katumanjärven puistotiellä sekä Harvialantien ja Viipurintien risteyksessä pyörätiellä 2-3 viime vuoden aikana monta kertaa. Ukkoetanoitakin on samalla alueella. | ||
== Leuto talvi hyväksi etanoille == | |||
Kesä 2022 voi olla espanjansiruetanakesä, jos talvi jatkuu leutona. Tilanteeseen voi varautua mm etanaroskiksilla ja -ämpäreillä, jotka vapaaehtoiset sitten hävittivät. | |||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
Rivi 27: | Rivi 29: | ||
Antti. Hämeenlinnan kirje. Hämeen Sanomat 22.3.2021 (Mm. espanjansiruetanasta) | Antti. Hämeenlinnan kirje. Hämeen Sanomat 22.3.2021 (Mm. espanjansiruetanasta) | ||
Riitta Suomalainen. Espanjansiruetanan torjunta on tehokkainta ennen kesää. Aamuposti 30.1.2022 | |||
[[category:Kaupunkieläimet]] | [[category:Kaupunkieläimet]] |
Versio 8. helmikuuta 2022 kello 10.06
Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön tai tuoda Suomeen. Espanjansiruetana on lähtöisin Etelä-Euroopasta ja se on levinnyt 1900-luvun loppupuolella laajalle Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Kanta-Hämeessä etanaa löytyy mm. Hämeenlinnan seudulta.
Espanjansiruetana on väritykseltään vaihteleva (murretun oranssinpunaruskea, likaisenruskea tai musta), kookas, täysikasvuisena noin 7–14 cm:n pituinen etana. Kaikkiruokainen ahmatti on sopeutunut hyvin Suomen viileään ilmastoon.
Toisin kuin iso, tumma ja erakkomainen ukkoetana espanjansiruetana liikkuu usein ryhmissä. Selvimmin lajit erottaa toisistaan ilmanottoaukon perusteella. Ukkoetanalla se on kilven takaosassa ja espanjansiruetanalla edessä.
Omakohtaisena kokemuksena muutamalta viime kesältä: olen kohdannut espanjansiruetanan Katumanjärven puistotiellä sekä Harvialantien ja Viipurintien risteyksessä pyörätiellä 2-3 viime vuoden aikana monta kertaa. Ukkoetanoitakin on samalla alueella.
Leuto talvi hyväksi etanoille
Kesä 2022 voi olla espanjansiruetanakesä, jos talvi jatkuu leutona. Tilanteeseen voi varautua mm etanaroskiksilla ja -ämpäreillä, jotka vapaaehtoiset sitten hävittivät.
Lähteitä
Espanjansiruetana. Wikipedia ([1])
Espanjansiruetana. Vieraslajit.fi ([2])
Ukkoetana. Wikipedia ([3])
Samppa Rautio. Ethän sekoita vaaratonta ukkoetanaa haitalliseen ”tappajaetanaan”? Näin erotat nilviäiset toisistaan Iltalehti 06.06.2019 ([4])
Eelis Hirvelä. Pihdit ojossa etanajahdissa. Hämeen Sanomat 25.6.2020
Tarja Heikkonen. Uutta ansaa etanoille esiteltiin Riihimäellä. Aamuposti 3.7.2020
Lotta Saarenmaa. Tappajaetanat kadonneet, lehtokotilot porskuttavat. Forssan uutiset 13.7.2020
Antti. Hämeenlinnan kirje. Hämeen Sanomat 22.3.2021 (Mm. espanjansiruetanasta)
Riitta Suomalainen. Espanjansiruetanan torjunta on tehokkainta ennen kesää. Aamuposti 30.1.2022