Ero sivun ”Viitasammakko” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Alueilla jossa viitasammakkoa esiintyy ei saa esimerkiksi rakentaa. Hämeenlinnassa viitasammakoita on eri puolilla kaupunkikeskustaa. Esimerkiksi Kantolanniemen–Luukkaanlahden ja Varikonniemellä kaikki viitasammakolle sopivat luhtarannat lain mukaan tulee rajata rakennettavien alueiden ulkopuolelle. | Alueilla jossa viitasammakkoa esiintyy ei saa esimerkiksi rakentaa. Hämeenlinnassa viitasammakoita on eri puolilla kaupunkikeskustaa. Esimerkiksi Kantolanniemen–Luukkaanlahden ja Varikonniemellä kaikki viitasammakolle sopivat luhtarannat lain mukaan tulee rajata rakennettavien alueiden ulkopuolelle. | ||
Tunnetussa kosteikkopuistossa Peltosaaressa Riihimäellä on vielä paikkapaikoin viitasammakkoja, mutta tänä keväänä (2021) niiden olemassaolo saattaa olla uhattuna. Kaupunki ajoi talven aikana lunta sammakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen päälle, eikä ole varmaa selvisivätkö ne koettelemuksesta. | Tunnetussa kosteikkopuistossa Peltosaaressa Riihimäellä on vielä paikkapaikoin viitasammakkoja, mutta tänä keväänä (2021) niiden olemassaolo saattaa olla uhattuna. Kaupunki ajoi talven aikana lunta sammakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen päälle, eikä ole varmaa selvisivätkö ne koettelemuksesta. Luontoharrastajat odottavatkin nyt toiveikkaana alkaako veden alta kuulua kohta pulputusta, mikä on merkki siitä, että viitasammakot ovat saapuneet. | ||
Luontoharrastajat odottavatkin nyt toiveikkaana alkaako veden alta kuulua kohta pulputusta, mikä on merkki siitä, että viitasammakot ovat saapuneet. | |||
Viitasammakko (Rana Arvalis) on saman muotoinen ja oloinen kuin ruskosammakko myös väritykseltään. Selän väri vaihtelee ruskeasta harmaaseen ja kellertävään. Joskus se on yksivärinen, mutta selässä voi olla tummia laikkuja. Kyljissä ja selässä on usein pitkittäisjuovia. Vatsapuoli on tasaisen vaalea. | Viitasammakko (Rana Arvalis) on saman muotoinen ja oloinen kuin ruskosammakko myös väritykseltään. Selän väri vaihtelee ruskeasta harmaaseen ja kellertävään. Joskus se on yksivärinen, mutta selässä voi olla tummia laikkuja. Kyljissä ja selässä on usein pitkittäisjuovia. Vatsapuoli on tasaisen vaalea. |
Versio 26. huhtikuuta 2021 kello 09.38
Sammakon kutu on yksi kevään merkeistä ja sitä löytyy pienistä kosteikoista melkein missä tahansa kaupunkialueellakin. Tavallisen ruskosammakon lisäksi kutu voi kuulua viitasammakolle, joka on nykyään harvinainen - ja siksi se on suojeltu niin kuin itseasiassa kaikki sammakot. Viitasammakko kuitenkin kuuluu liito-oravan tapaan EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeihin, joiden lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on automaattisesti kielletty.
Alueilla jossa viitasammakkoa esiintyy ei saa esimerkiksi rakentaa. Hämeenlinnassa viitasammakoita on eri puolilla kaupunkikeskustaa. Esimerkiksi Kantolanniemen–Luukkaanlahden ja Varikonniemellä kaikki viitasammakolle sopivat luhtarannat lain mukaan tulee rajata rakennettavien alueiden ulkopuolelle.
Tunnetussa kosteikkopuistossa Peltosaaressa Riihimäellä on vielä paikkapaikoin viitasammakkoja, mutta tänä keväänä (2021) niiden olemassaolo saattaa olla uhattuna. Kaupunki ajoi talven aikana lunta sammakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen päälle, eikä ole varmaa selvisivätkö ne koettelemuksesta. Luontoharrastajat odottavatkin nyt toiveikkaana alkaako veden alta kuulua kohta pulputusta, mikä on merkki siitä, että viitasammakot ovat saapuneet.
Viitasammakko (Rana Arvalis) on saman muotoinen ja oloinen kuin ruskosammakko myös väritykseltään. Selän väri vaihtelee ruskeasta harmaaseen ja kellertävään. Joskus se on yksivärinen, mutta selässä voi olla tummia laikkuja. Kyljissä ja selässä on usein pitkittäisjuovia. Vatsapuoli on tasaisen vaalea.
Verrattua ruskosammakkoon viitasammakon kuono on terävä, kooltaan se on pienempi (6-7 cm) ja vatsan väritys on tasainen. Parhaiten viitasammakko kuitenkin tunnistetaan pulputtavasta äänestään. Se ääntelee lähinnä öisin. Kaukaa ääni kuulostaa koiran haukunnalta.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Lähteitä
Viitasammakko. Wikipedia ([1])
Viitasammakko - Rana arvalis. Laji.fi ([2])
Viitasammakko. Sammakkolampi.fi ([3]) (Ääni)
Joonas Gustafsson. Viitasammakko on salaperäinen pulputtaja. Suomen luonto 4 / 2013 ([4])
Hämeenlinnan kuuden asemakaava-alueen viitasammakkoselvitys vuonna 2013. Faunatica Oy 2013 ([5])
Heikki Rönty. Viitasammakko voitti kaivoskiistan Paltamossa. Yle Uutiset 8.10.2013 ([6])
Arto Loukasmäki. Viitasammakko on vieras haukkuja. Yle Uutiset 10.10.2013 ([7])
Terhi Collin. Viitasammakko jäi lumikasojen alle. Aamuposti 16.4.2021
Pia Herme. Kuuluuko kutupaikoilta pulputusta vai ei? Kaupunki tilasi sammakkoselvityksen ammattilaiselta. Aamuposti 19.4.2021 (Riihimäki)