Viitasammakko

Sammakon kutu on yksi kevään merkeistä ja sitä löytyy pienistä kosteikoista melkein missä tahansa kaupunkialueellakin. Tavallisen ruskosammakon lisäksi kutu voi kuulua viitasammakolle, joka on nykyään harvinainen - ja siksi se on suojeltu. Alueilla jossa viitasammakkoa esiintyy ei saa esimerkiksi rakentaa.

Tunnetussa kosteikkopuistossa Peltosaaressa Riihimäellä on vielä paikkapaikoin viitasammakkoja, mutta tänä keväänä (2021) niiden olemassaolo saattaa olla uhattuna. Kaupunki ajoi talven aikana lunta sammakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen päälle, eikä ole varmaa selvisivätkö ne koettelemuksesta.

Luontoharrastajat odottavatkin nyt toiveikkaana alkaako veden alta kuulua kohta pulputusta, mikä on merkki siitä, että viitasammakot ovat saapuneet.

Viitasammakko (Rana Arvalis) on saman muotoinen ja oloinen kuin ruskosammakko myös väritykseltään. Selän väri vaihtelee ruskeasta harmaaseen ja kellertävään. Joskus se on yksivärinen, mutta selässä voi olla tummia laikkuja. Kyljissä ja selässä on usein pitkittäisjuovia. Vatsapuoli on tasaisen vaalea.

Verrattua ruskosammakkoon viitasammakon kuono on terävä, kooltaan se on pienempi (6-7 cm) ja vatsan väritys on tasainen. Parhaiten viitasammakko kuitenkin tunnistetaan pulputtavasta äänestään. Se ääntelee lähinnä öisin. Kaukaa ääni kuulostaa koiran haukunnalta.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteitä

Viitasammakko. Wikipedia ([1])

Viitasammakko - Rana arvalis. Laji.fi ([2])

Viitasammakko. Sammakkolampi.fi ([3]) (Ääni)

Joonas Gustafsson. Viitasammakko on salaperäinen pulputtaja. Suomen luonto 4 / 2013 ([4])

Arto Loukasmäki. Viitasammakko on vieras haukkuja. Yle Uutiset 10.10.2013

Terhi Collin. Viitasammakko jäi lumikasojen alle. Aamuposti 16.4.2021

Pia Herme. Kuuluuko kutupaikoilta pulputusta vai ei? Kaupunki tilasi sammakkoselvityksen ammattilaiselta. Aamuposti 19.4.2021 (Riihimäki)