Ero sivun ”Arboretumit eli puulajipuistot Hämeessä” versioiden välillä
Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
|3||Haapastensyrjän rotupuisto ||Loppi, Läyliäinen|| Luke|| Noin 7 hehtaarin puisto kotimaisten puiden erikoismuotoja. Perustettu 1960-luvulla metsäntutkimuslaitoksen yhteyteen. | |3||Haapastensyrjän rotupuisto ||Loppi, Läyliäinen|| Luke|| Noin 7 hehtaarin puisto kotimaisten puiden erikoismuotoja. Perustettu 1960-luvulla metsäntutkimuslaitoksen yhteyteen. | ||
|- | |- | ||
|4|| Hämeenlinnan kaupunginpuisto|| Hämeenlinna|| Hämeenlinnan kaupunki|| | |4|| Hämeenlinnan kaupunginpuisto|| Hämeenlinna|| Hämeenlinnan kaupunki|| Hämeenlinnan [[kaupunginpuisto]] eli Parkki on saanut alkunsa 1840-luvulla on maaherra Otto Carl Rehbinder alkoi istuttamaan sinne jalopuita. Puisto on rakennettu vankityövoimalla. Nykyisin se on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. | ||
|- | |- | ||
|5||Lahdentaan kartanon puisto ||Hattula|| yksityinen || Noin 2 hehtaarin 1800-luvulla kartanon ympärille perustettu, sittemmin vanha Hämeen metsätyönjohtajakoulun alue | |5||Lahdentaan kartanon puisto ||Hattula|| yksityinen || Noin 2 hehtaarin 1800-luvulla kartanon ympärille perustettu, sittemmin vanha Hämeen metsätyönjohtajakoulun alue | ||
Versio 10. tammikuuta 2021 kello 17.56
Luettelo Hämeen arboretumeista eli Hämeessä sijaitsevista puulajipuistoista.
| Numero | Nimi | Paikkakunta | Omistaja | Kuvaus |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Aulangon puistometsä | Hämeenlinna, Aulanko | Metsähallitus | Vanajaveden ja Aulangonjärven välissä oleva, noin 152 hehtaarin luonnonsuojelualue. Joutsenlammen alueella on Aulangon puu- ja pensaslajipolku, jonka varrella on merkittynä yli 50 lajia. Aulangolla kasvaa yli 130 eri puu- ja pensaslajia. |
| 2 | Elliälän kartanon arboretum | Hattula, Pekola | yksityinen | Senaattori A.Kairamon perustama, noin 30 hehtaarin puisto. |
| 3 | Haapastensyrjän rotupuisto | Loppi, Läyliäinen | Luke | Noin 7 hehtaarin puisto kotimaisten puiden erikoismuotoja. Perustettu 1960-luvulla metsäntutkimuslaitoksen yhteyteen. |
| 4 | Hämeenlinnan kaupunginpuisto | Hämeenlinna | Hämeenlinnan kaupunki | Hämeenlinnan kaupunginpuisto eli Parkki on saanut alkunsa 1840-luvulla on maaherra Otto Carl Rehbinder alkoi istuttamaan sinne jalopuita. Puisto on rakennettu vankityövoimalla. Nykyisin se on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. |
| 5 | Lahdentaan kartanon puisto | Hattula | yksityinen | Noin 2 hehtaarin 1800-luvulla kartanon ympärille perustettu, sittemmin vanha Hämeen metsätyönjohtajakoulun alue |
| 6 | Lepaan puisto | Hattula, Lepaa | Hämeen ammattikorkeakoulu | Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön hallinnoima noin 22 hehtaarin puisto, joka on perustettu 1600-luvulla. Alueella Lepaan vanha kartano. |
| 7 | Mustialan puisto | Mustiala, Tammela | Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti | Entisen Mustialan maanviljelysopiston, sittemmin maatalousoppilaitoksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä oleva, 1850-luvulla perustettu puisto ja museo. |
| 8 | Villa Metsolan arboretum | Hausjärvi | yksityinen | Senaattori Lennart Gripenbergin huvilan ympärille 1800-luvulla perustettu noin 2 hehtaarin suuruinen puisto. |
- Evon metsäopiston puisto
- Lammin biologisen aseman pihapiiri
- Forssa tehtaanpuisto
Huom! Kansalliset kaupunkipuistot Hämeenlinna ja Forssa !!!
Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2001. Se oli Suomen ensimmäinen. Forssan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 201x.
Kartanopuistoja
- Hahkialan kartanon puisto
- Jokioisten kartanon puisto
- Kiipulan puisto ja puutarha
- Porkkalan kartanon puisto ja puutarha
- Vanajanlinnan puisto
Kirkkopuistot ja hautausmaat
- Ahveniston hautausmaa
- Hauhon kirkko ja hautausmaa
- Kalvolan kirkko ja hautausmaa
- Rengon kirkko ja hautausmaa
- Vanajan kirkko ja hautausmaa
Asemapuistoja
- Hämeenlinnan rautatieaseman puisto
- Riihimäen rautatiepuisto
Kasarmialueet
- Suomen kasarmi
- Linnan kasarmi
- Riihimäen kasarmialue
Lähteitä