Ero sivun ”Laila Kohonen” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
Suomessa helposti ajatellaan, että kaikki venäläiset sotilaat vuonna 2017 tukivat valtaan pyrkiviä bolshevikkeja. Näin ei tietysti ollut. Esimerkiksi kasakat olivat tsaarin kukistaneen Kerenskyn hallituksen joukkoja, jotka Miehuuskoe 1917 (2017) -kirjan kertomuksessa häiriköivät Savonlinnan kaduilla.
Suomessa helposti ajatellaan, että kaikki venäläiset sotilaat vuonna 2017 tukivat valtaan pyrkiviä bolshevikkeja. Näin ei tietysti ollut. Esimerkiksi kasakat olivat tsaarin kukistaneen Kerenskyn hallituksen joukkoja, jotka Miehuuskoe 1917 (2017) -kirjan kertomuksessa häiriköivät Savonlinnan kaduilla.


:"- Kasakat! Ne vain tulivat ja veivät!
:''"- Kasakat! Ne vain tulivat ja veivät!
: -Laikun? Vilho pelästyi.
: -Laikun? Vilho pelästyi.
: -Tähden, Kaija sanoi.
: -Tähden, Kaija sanoi.
: Onneksi ei Laikkua. Onneksi ei pienen varsan emoa, vaikka totta kai oli paha, veivät minkä hevosen tahansa.
: Onneksi ei Laikkua. Onneksi ei pienen varsan emoa, vaikka totta kai oli paha, veivät minkä hevosen tahansa.
:-Minne se vietiin? Vilho kysyi.
:-Minne se vietiin? Vilho kysyi.
:-Mistä sen tietäisi, Kaija tuhahti. - Joku kasakka sen kai sai. Isä oli vihainen ja sanoi, että nyt hän kyllä menee punakaartiin. Kaupunkiin on saatava järjestys."
:-Mistä sen tietäisi, Kaija tuhahti. - Joku kasakka sen kai sai. Isä oli vihainen ja sanoi, että nyt hän kyllä menee punakaartiin. Kaupunkiin on saatava järjestys."''


== Teokset  ==
== Teokset  ==

Versio 14. heinäkuuta 2020 kello 11.24

Laila Kohonen (s. 1934 Savitaipaleella) on tammelalainen luokanopettaja ja lasten- ja nuortenkirjailija. Vuonna 1982 hänelle myönnettiin Arvid Lydecken -palkinto teoksesta Hakkapeliitan aarre (1982). Vuonna 2012 hän oli myös ehdolla palkinnon saajaksi Kumisevan kiven arvoitus (2011) -kirjalla. Valtiollisen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Kohonen julkaisi isänsä nuoruuteen sijoittuvan elämänkerrallisen nuortenkirjan "Miehuuskoe 2017" (2017), jota blogattiin ahkerasti, sillä se kertoo vaikeista kysymyksistä kuten valko- ja punakaartien perustamisesta Savonlinnaan.

Hakkapeliitan aarre

Kirja sijoittuu 1980-luvun alun Tammelaan. Pieni poika Mika Susikkala on kiinnostunut hakkapeliitoista ja kansantarinasta, jonka mukaan hakkapeliitta Matti Skoning olisi kätkenyt aarteen kotikyläänsä jossa poikakin asuu. 

Mika käy isänsä kanssa kotoseutumuseossa, jossa on vaatearkku. Arkusta löytyy piilopohja, johon on kaiverrettu merkkejä, jotka Mika jäljentää paperille. Hänestä ne ovat karttamerkkejä. Merkkien arvoitus ratkeaa, kun hän saa tietää, että kylässä on ollut Näkiön lähde, josta ihmiset ovat käyneet hakemassa parantavaa vettä.

Mika menee kartan osoittamaan paikkaan ja läheltä maanpintaa hän löytääkin vanhan lippaan. Paikalle kutsutaan arkeologi, joka kaivaa esineen esiin ja sieltä paljastuu kuin paljastuukin Matti Skoningin aarre. Esineet toimitetaan Museovirastoon, ja kuukausien päästä Mika saa muhkean löytöpalkkion 10 000 markkaa, jolla hän saa ostettua haluamansa polkupyörän. Isän mukaan raha riittäisi kahteenkin pyörään.

Miehuuskoe 1917

Suomessa helposti ajatellaan, että kaikki venäläiset sotilaat vuonna 2017 tukivat valtaan pyrkiviä bolshevikkeja. Näin ei tietysti ollut. Esimerkiksi kasakat olivat tsaarin kukistaneen Kerenskyn hallituksen joukkoja, jotka Miehuuskoe 1917 (2017) -kirjan kertomuksessa häiriköivät Savonlinnan kaduilla.

"- Kasakat! Ne vain tulivat ja veivät!
-Laikun? Vilho pelästyi.
-Tähden, Kaija sanoi.
Onneksi ei Laikkua. Onneksi ei pienen varsan emoa, vaikka totta kai oli paha, veivät minkä hevosen tahansa.
-Minne se vietiin? Vilho kysyi.
-Mistä sen tietäisi, Kaija tuhahti. - Joku kasakka sen kai sai. Isä oli vihainen ja sanoi, että nyt hän kyllä menee punakaartiin. Kaupunkiin on saatava järjestys."

Teokset

Ystävämme ebe-setä, kummitus. Tammi. 1980.Tam tam -kirjat ISBN 951-30-5192-7

Hakkapeliitan aarre. Tammi.1982. Vihreä varis -sarja ISBN 951-30-5706-2

Suotorpan noita. Tammi,. 1982. Tam-tam -kirjat ISBN 951-30-5555-8

Kellokiven arvoitus. Tammi. 1984. Vihreä varis. ISBN 951-30-6048-9

Vankkuriseikkailu. Tammi. 1985. ISBN 951-30-6369-0

Karoliinin tytär. Tammi. 1988. ISBN 951-30-6978-8

Hopeariipuksen salaisuus. Tammi. 1991. ISBN 951-30-9826-5

Fordin näköinen teroitin. Tammi. 1992. Vihreä varis ISBN 951-30-9998-9

Linnavuoren Joho. Tammi. 1995. Vihreä varis. ISBN 951-31-0161-4

Haaraparran tytär. Tammi. 1996. Vihreä varis. ISBN 951-31-0856-2

Linnan uhka. Tammi. 1998. Vihreä varis. ISBN 951-31-1169-5

Sankarimitali. Tammi. 1999. Vihreä varis. ISBN 951-31-1418-X

Tuplat ja Lapin taika. Tammi.2000. Vihreä varis ISBN 951-31-1832-0

Taavitin puinen kissa. Tammi. 2001. Vihreä varis. ISBN 951-31-2084-8

Tuplat ja mustakantinen vihko. Tammi.: 2004. Vihreä varis ISBN 951-31-2814-8

Noora ja Oolannin sota. Tammi. 2005. ISBN 951-31-3444-X

Hakkapeliitan poika. Nordbook. 2010. Velho-kirjat ISBN 978-952-5782-92-9

Kumisevan kiven arvoitus. Tammi. 2011. Vihreä varis. ISBN 978-951-31-5933-7

Miehuuskoe 1917. Otava. 2017. ISBN 978-951-1-31117-1

Lähteitä

Laila Kohonen. Kirjasampo ([1])

Laila Kohonen. Lounakirjailijat ([2])

Laila Kohonen. Nuorisokirjailijat ([3])

Laila Kohonen. Otava ([4])

Laila Kohonen. Risingshadow ([5])

Laila Kohonen. Wikipedia ([6])

Arvioita

Laadukas lastenromaani Suomen itsenäistymisen vaiheista: Miehuuskoe 1917. Luetaanko tämä? -lastenkirjablogi 5.12.2017 ([7])

Ismo Loivamaa. Pienten poikien kirjat. Rohkeita tekoja Lapsen maailma 4.12.2017 ([8])

Sata vuotta sitten Savonlinnassa. (Kirja-arvio: Miehuuskoe 1917 (Otava, 2017). Tuulevin lukublogi 12. 11. 2017 ([9])

Laila Kohonen: Miehuuskoe 1917. Evarian kirjahylly -blogi 29.9.2017 ([10])

Marja Welin. Kirja-arvio: Miehuuskokeessa vuotta 1917 katsotaan nuorten poikien silmin. Etelä-Suomen Sanomat 14.8.2017 ([11])

Engelsmannia pakoon (Kirja-arvio: Noora ja Oolannin sota (Tammi, 2005). Anun ihmeelliset matkat. kohtaamisia ja eskapismia 22.10.2014 ([12])

Laila Kohonen: Noora ja Oolannin sota. Mustemaailmani -blogi 10.1.2012 ([13])