Ero sivun ”Gustafva Sofia Hjärne” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Hämeen linna== | ==Hämeen linna== | ||
[[Kuva:tawastehus_slott_en_romans.png|left|5Bjelbo Tidehwarf. G. O. Wasenius, 1831 Digitoituna Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Lydiassa ([https://lydia.hameenlinna.fi/items/show/383]) | |||
Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016 | Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016 | ||
Versio 24. huhtikuuta 2020 kello 20.54
Gustafva Sofia Hjärneä (o.s. Rosenborg, s. 1780 - k. 1860) on tituleerattu kääntäjäksi ja runoilijaksi, mikä oli harvinaista 1800 -luvun alussa, jolloin J.L. Runebergkin vasta aloitteli kirjailijan uraansa. Gustafva syntyi jossain päin Ruotsia ja kuoli Helsingissä, mutta piti kirjallista salonkia myös Hämeenlinnassa, kun hänen miehensä Gustaf oli maaherrana Hämeenlinnassa. Sofian ja Gustafin aika Hämeenlinnassa oli melko pitkä (1816-1833), minkä jälkeen Gustaf valittiin senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi.
1800 -luvun lopulla Sofiasta tuli suorastaan myyttinen hahmo Suomessa, kun esimerkiksi J.R. Danielson-Kalmari suositussa populaarihistoriallisessa kirjassaan syytti Sofiaa ja muita Viaporin upseerien naisia siitä, että tämä Pohjolan Gibraltar antautui 1808 venäläisille, jolloin Sofian mies Gustaf oli majuri ja Viaporin asevaraston hoitaja. Toisaalta suomalaisten kannalta ei liene suurta perustuslaillista merkitystä sillä oliko Suomen suuriruhtinaskunta Ruotsin vai Venäjän vallan alla. Esimerkiksi J.R. Danielson-Kalmari oli sitä mieltä, että Suomen autonominen asema Venäjän yhteydessä muistutti valtioliittoa. Ruotsin yhteydessä tällaista statusta ei Suomella koskaan ollut.
Hämeen linna
[[Kuva:tawastehus_slott_en_romans.png|left|5Bjelbo Tidehwarf. G. O. Wasenius, 1831 Digitoituna Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Lydiassa ([1])
Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016
Hjärne kirjoitti muitakin runoja, joita julkaistiin eri lehdissä mm. Saimassa. Gustafva Hjärne debytoi runoilijana Schiller-mukaelmalla Tidningar ifrån Helsingfors -lehdessä 1830.
Käännöksistä
Gustafva Hjärne käänsi 1830- ja 1840-luvulla ruotsiksi kaksi pientä Th. Körnerin näytelmää. Så äro de alla -näytelmän esitt]i Delandin teatteriryhmä noin 1840. Guvernanten, joka oli kirjoitettu aleksandriini-runomittaan, esitettiin vasta kääntäjän kuoleman jälkeen.
Lisäksi hän käänsi ranskaksi Anna Maria Lenngrenin runon Porträtterna sekä yhden Zachris Topeliuksen kirjoittaman runon.
Lähteitä
J. R. Danielson, Suomen sota ja sotilaat vuosina 1808 ja 1809. 1896
Forssell, Pia. Hjärne, Gustafva (1780 - 1860). Kansallisbiografia ([2])
Gustafva Sofia Hjärne. Kirjasampo ([3])
Gustafva Sofia Hjärne. Wikipedia ([4])
Sofia Hjärne. Wikipedia [[5]]
Talvio Maila. Linnoituksen iloiset rouvat : romaani vanhan Viaporin ajoilta. 1941