Ero sivun ”Sari Elfving” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
Esikoisteos sai mm. Helsingin Sanomissa myönteisen vastaanoton.
Esikoisteos sai mm. Helsingin Sanomissa myönteisen vastaanoton.


Omppu Martin -blogissa ihasteltiin muun muassa kirjan aloitusta:
Omppu Martin -blogissa ihasteltiin kirjan aloitusta:


:"''Siinä missä hän nyt seisoo, oli joskus muinoin uhrilehto, jossa pidettiin vakkajuhlia. Metsä saattoi syödä pienokaisia, kirjaimellisesti. Kolmesataa vuotta sitten kirkon edustajat tekivät perinteestä selvää, ja viisautta ja käytännöllisyyttä siunaten he pyyhkivät uhripaikan nimen kaikista kirjoistaan.''"
:"''Siinä missä hän nyt seisoo, oli joskus muinoin uhrilehto, jossa pidettiin vakkajuhlia. Metsä saattoi syödä pienokaisia, kirjaimellisesti. Kolmesataa vuotta sitten kirkon edustajat tekivät perinteestä selvää, ja viisautta ja käytännöllisyyttä siunaten he pyyhkivät uhripaikan nimen kaikista kirjoistaan.''"

Versio 21. huhtikuuta 2020 kello 15.26

Sari Elfving (s. 1974) on Hämeenlinnassa syntynyt ja Helsingissä asuva esikoiskirjailija, joka on opiskellut kirjallisuustiedettä (FM) ja tiedotusoppia Tampereen yliopistossa (YTT) sekä tehnyt työuraa tutkijana.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Taivaat jotka ansaitsemme

Takakannessa kuvataan teoksen sisältöä:

Elma tanssii ja esiintyy, yrittää karistaa perheen ja menneen painon pois elämällä vimmaisesti. Mutta muistikuvat ja käsitykset lapsuudesta eivät jätä rauhaan. Yllättävä puhelu ja kohtaamiset veljen kanssa käynnistävät tapahtumaketjun, jossa jo kerran eletty nostetaan uudestaan esiin: Näinkö se meni? Ovatko muistot aina samanlaisia?
Romaani kietoo yhteen kaksi eri aikakautta ja kaksi eri naista. Tytär Elma nähdään 2010-luvun Helsingissä, äiti Ilana tyttärensä kanssa 1970-luvun Hämeenlinnassa. Paikoiltaan poissa olemisen tunne siirtyy sukupolvelta toiselle ja väärinymmärtämisen valossa aivan kaikki on mahdollista.

Esikoisteos sai mm. Helsingin Sanomissa myönteisen vastaanoton.

Omppu Martin -blogissa ihasteltiin kirjan aloitusta:

"Siinä missä hän nyt seisoo, oli joskus muinoin uhrilehto, jossa pidettiin vakkajuhlia. Metsä saattoi syödä pienokaisia, kirjaimellisesti. Kolmesataa vuotta sitten kirkon edustajat tekivät perinteestä selvää, ja viisautta ja käytännöllisyyttä siunaten he pyyhkivät uhripaikan nimen kaikista kirjoistaan."

Kirjan lukeneet, jäivät odottamaan lisää...

Teokset

Naissankaruudesta naurettavuuteen : groteski naiskuva kahdessa television tilannekomediassa. Tampereen yliopisto, taideaineiden laitos, yleinen kirjallisuustiede. Pro gradu tutkielma. 2000

Taikalaatikko ja tunteiden tulkit : televisio-ohjelmia ja -esiintyjiä koskeva kirjoittelu suomalaisissa lehdissä 1960- ja 1970-luvuilla. Tampere University Press : Taju [jakaja], 2008 (Tampere : Tampereen Yliopistopaino). Väitöskirja (ISBN 978-951-44-7326-5 ([1])

Tele-visioita : mediakulttuurin muuttuvat muodot. Toimittaneet Sari Elfving & Mari Pajala. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011 ISBN 978-952-495-186-9 (nid.)

Taivaat jotka ansaitsemme. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2019 ISBN 978-951-851-924-2

Lähteitä

Paljastuksia korealaisen kasvonaamion takaa - Sari Elfving: Taivaat jotka ansaitsemme. Omppu Martin -blogi 21.5.2019 ([2])

Taivaat jotka ansaitsemma. Kirjatimpuri 25.7.019 ([3])

Taivaat jotka ansaitsemme - epäluotettavia muistoja. Sinimarjan matkassa - luettuja kirjaja blogi 7.6.2019 ([4])

Helena Ruuska. Sari Elfvingin esikoisteoksessa on painavaa asiaa ihmisenä olemisesta, mutta sanomisen ydin hämärtyy ajoittain. Elfvingillä on romaanin kirjoittamisen resepti hallussaan. Helsingin Sanomat 19.8.2019 ([5])