Ero sivun ”C.G.E Mannerheim” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15: Rivi 15:
Y.S.Koskimies, Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944  
Y.S.Koskimies, Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944  


[[Category:Kertomuksia ja tarinoita]] [[Category:Vierailuja Kanta-Hämeessä|Mannerheim.C.G.E.]]
[[Category:Vierailuja Kanta-Hämeessä|Mannerheim,C.G.E.]]

Versio 8. huhtikuuta 2020 kello 09.58

Mannerheim Hämeenlinnan raatihuoneella:

Suomen kansa ei enää seiso kahdessa vihamielisessä leirissä


Valtionhoitajana vuonna 1919 toiminut C.G.E Mannerheim matkusti eri puolille maatamme. Hän vieraili Oulussa 29.1 1919 ja saapui Tampereelle 30.1 1919. Matkan jatkuessa valtionhoitajan seuraava pysähdyspaikka oli Iittala, missä Mannerheim tarkasti asemalaiturille järjestäytyneen Kalvolan suojeluskunnan. Seuraava pysähdyspaikka oli Hämeenlinna, jonne juna saapui klo 15. Häntä oli vastaanottamassa pormestari Aug. W. Kaulén. Poikkeuksellisesti paikallinen vasemmisto oli mukana järjestämässä päivän ohjelmaa. Ajanpuutteen vuoksi suojeluskuntalaisille kirjoitettu puhe jäi pitämättä, mutta Mannerheim jätti sen Hämeen Sanomissa julkaistavaksi 31.1 1919. Paraatin jälkeen vuorossa olivat lääninhallitus ja raatihuone, jossa kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Carl Uno Chydenius (1913-1923), puhui Mannerheimille, joka vastasi puheeseen seuraavasti.

Kiitän teitä huomaavaisuudestanne. Toivon, että sopu ja rauhallinen työ saavat jalansijaa myöskin kunnallisessa elämässä. Se on välttämätöntä, jotta rauha kaikilla aloilla saadaan palaamaan ja rikkirevitty kansamme taas kootuksi. Se on edellytys kaikelle työlle, joka on tehtävä vapaan, yhtenäisen Suomen hyväksi. Erityisesti ilahduttaa minua se, että tällä paikkakunnalla sosialistinen puolue on ottanut osaa tähän vastaanottoon, sillä se on todistus siitä, että Suomen kansa ei enää seiso kahdessa vihamielisessä leirissä toinen toistaan vastaan vaan että, vaikkakin omaten varsin erilaiset valtiolliset näkökannat, tämä ei estä meitä kaikkia työskentelemästä isänmaamme hyväksi. Tätä minun iloani tulee varmaankin tuntemaan koko Suomen kansa, joka hartaasti toivoo työrauhaa ja mahdollisuutta kehitykseen ja yleiseen hyvinvointiin. Toivon menestystä työllenne. Eläköön Hämeenlinnan kaupunki.

Raatihuoneelta seurue siirtyi ensin Hämeenlinnan lyseolle ja sieltä sotilaskodin kautta asemalle, josta juna lähti Helsinkiä kohti klo 19.30.


Lähteet:

Kari Selén, Mannerheim, Puheet 1918-1947.

Y.S.Koskimies, Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944