Ero sivun ”Enok Rytkönen” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)
(ei mitään eroa)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.58

Enok Aaron Rytkönen syntyi 5.3.1874 Kontiolahdella. Perhe asui ensin Sippolassa, jossa isä toimi lääninrovastina ja muutti sieltä Hämeenlinnaan, jossa Enok kävi Hämeenlinnan lyseota. Päätettyään keskikoulun Enok aikoi rautatievirkailjaksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja hän päätyi nuoren ikänsä takia harjoittelijaksi viipurilaiseen kirjakauppaan.

Kirjakauppiaaksi Hämeenlinnaan

Rytkösen kirjakaupan mainos Hämeenlinnan osote-kalenterissa 1913-1914

Kun Enok muutti Viipurista takaisin Hämeenlinnaan, hän osti vuonna 1900 torin varrelta konkurssiin menneen Alopaeuksen kirjakaupan. Enok Rytkönen jatkoi kirjakaupan pitoa tällä paikalla kymmenisen vuotta, jonka jälkeen hän osti Kaupungin Hotellin tontin lääninhallituksen yläpuolelta ja rakennutti paikalle arkkitehti Armas Lindgrenin piirustusten mukaan uuden kirjakaupan vuonna 1910.

Yhteiskunnallisia toimia

Kirjakaupan hoitamisen lisäksi Enok Rytkönen osallistui monenlaisiin yhteiskunnallisiin toimiin. Hänet tunnettiin kirjakauppiaiden nestorina, koska hän oli aktiivisesti mukana koko maan kirjakauppiaiden yhteisissä pyrkimyksissä eri johtokuntien ja hallitusten jäsenenä. Rytkönen halusi vaikuttaa myös Hämeenlinnan poliittiseen ja kulttuuriseen elämään. Suurlakon aikana vuonna 1905 Rytkösillä kokoontui järjestystä valvova kansalaisvaliokunta. Valtuustossa Rytkönen toimi vuosina 1905-1923, jona aikana rakennettiin mm. Myllymäen koulu, kunnallisauna ja kunnostettiin kauppatori. Enok Rytkönen vastusti kieltolakia ja raittiuslautakunnan perustamista v. 1919. Samana vuonna hän oli perustamassa Hämeenlinnan Kansalliskerhoa.

Rytkönen oli jo Viipurissa tottunut vilkkaaseen kulttuurielämään. Hämeenlinnassa hänen kirjakaupassaan oli myynnissä vierailevien teatteriesitysten pääsylippuja. 1910-luvulla hän perusti Hämeenlinnaan konsertti- ja teatteritoimiston. Näyttelemistä Enok Rytkönen harrasti itsekin, ensin Hämeenlinnan Näytelmäseurassa ja myöhemmin Suojeluskunnan näyttämöllä. Suojeluskunnassa Enok Rytkönen muutenkin toimi aktiivisesti. Hän oli esikunnan jäsen vuosina 1926-30 ja suoritti upseerin tutkinnon 54-vuotiaana. Enok Rytkönen oli myös innokas urheilun ystävä. Hämeenlinnan Uimaseurassa hän toimi varapuheenjohtajana, johtokunnan jäsenenä ja promoottorina. Uimamaisterin tutkinnon hän suoritti v. 1927.

Tuottelias valokuvaaja

Kaikissa harrastuksissaan Rytkönen piti kameraa mukanaan, jopa avannonkin reunalla. Rytkönen kuvasi paljon arkisiia asioita, teollisuuskuvia, kaupunkikuvia ja maisemia. Maisemakuvistaan Rytkönen painatti kymmeniä postikortteja ja muutamia albumeja. Erityisen mielellään hän kuvasi lapsia. Viiden vuosikymmenen aikana Enok Rytkönen kävi satojen hämeenlinnalaisten merkkipäiväjuhlissa kuvaamassa. Enok Rytkönen lähetti aikakaus- ja sanomalehdille paitsi valokuvia myös runoja ja kirjoituksia. Lisäksi hän toimitti lähes sata lasten kuvakirjaa. Enok Rytkönen kuoli vuonna 1960.

Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museon kuva-arkistossa on noin 20 000 valokuvaa käsittävä Rytkösen valokuvien kokoelma.

Aikakone Eenokki

Osasta Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmaa luodaan virtuaalinen aikamatka Rytkösen aikoihin. Aikakone Eenokin avulla pääset tutustumaan Hämeenlinnan seutuun sekä vanhojen, että samasta paikasta otettujen uusien valokuvien kautta.

Lähteet

Enok Rytkönen, valokuvaaja 1874-1960. Näyttely 16.3.-5.8.1984 Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa. Näyttelyjuliste.

Rytkösen kirjakaupan mainos: ks. Hämeenlinnan Lydia