Turengin yhteiskoulu

Ennen perustamista

Koulun perustamista varten pidettiin alustava toimikunnan kokous syksyllä 1959, jossa todettiin Janakkalan kahden oppikoulun tarpeellisuus. 16.12.1959 Turengin Yhteiskoulun Kannatusyhdistys piti lähes 200 henkilön kokouksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Aarne Sipilä. Kokouksessa keskusteltiin yleisesti koulun perustamisesta, alustavasta jäsenmerkinnästä, säännöistä, johtokunnan vaaleista, tilintarkastajain valinnasta ja muista sääntöjen edellyttämistä asioista. Koulun tarvetta perusteltiin suurella oppilasmäärällä Tervakosken yhteiskoulussa sekä turenkilaisten pitkillä koulumatkoilla. Myös Vanajan kunnan kyläkuntien oppilaiden mahdollisuus osallistua perustettavan Turengin yhteiskoulun toimiin vahvisti koulun tarpeellisuutta. Kaikki nämä seikat huomioon ottaen ei Turengin yhteiskoulun perustamispäätös saanut yhtään vastustusta.

Koulurakennus 1960-luvulla

Koulun perustaminen

Turengin yhteiskoulu oli yksityinen oppikoulu. Perustamisluvan anoi toimikunta valtioneuvostolta ja lupa myönnettiin toukokuussa 1960. Lupa oikeutti perustamaan viisi keskikoululuokkaa sisältävän suomenkielisen yksityisen yhteiskoulun. Turengin yhteiskoulun on piirtänyt ja suunnitellut arkkitehti Mika Erno. Koulu rakennettiin paikalliselta maanviljelijältä ostetulta tontille ja Talovalmiste Oy rakensi koulun. Turengin yhteiskoulu aloitti toimintansa syyslukukaudella 1.9.1960 Kuumolan talolla ja toiminta siirtyi viralliseen koulurakennukseen 1.2.1961. Kouluun muutettaessa valmiina olivat opetustilat kolmelle luokalle sekä yhteinen laulu- ja piirustusluokka. Työn alla oli vielä kolme luokkahuonetta, luonnontieteiden luokka sekä opettajain ja rehtorin huoneet.

Koulun alkutaipaleet

Koulun rehtoriksi valittiin Teuvo Ylöstalo ja 106 oppilasta aloitti koulunkäyntinsä; perustettiin kaksi ensimmäistä luokkaa sekä typistetty toinen luokka. Seuraavana lukuvuonna oppilaita oli jo 219; ensimmäisiä luokkia otettiin kolme hakijoiden paljouden vuoksi. Tällöin opettajia koulussa oli 13, joista neljä oli vakituisia. Kouluviikko oli kuusipäiväinen, kuten myös normaali työviikko. Tulevaisuuden näkyminä oli muun muassa koulun laajentaminen, sillä oppilaslukumäärän odotettiin kasvavan niin, etteivät nykyiset tilat enää riitäisi.

Koulun ensimmäinen laajennus vuonna 1963

Kouluhallitus hyväksyi 22.1.1963 Turengin yhteiskoulun rakennuspiirustukset, joiden pohjalta ryhdyttiin laajentamaan koulurakennusta lisäämällä tiloja lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Rakennustöiden tuloksena käyttöön valmistui 13 varsinaista luokkahuonetta, kolme erikoisluokkaa, oppilasruokala sekä muita tiloja. Vuoden 1963 lopussa valmistui kouluun myös juhlasali, jonka ansiosta koulun kuutiotilavuudeksi tuli yli 19 000 kuutiometriä. Tämän seurauksena Turengin yhteiskoulusta tuli yksi maaseudun suurimmista oppikouluista. Keväällä 1964 jaettiin ensimmäiset päästötodistukset ja tavoitteena oli saada kouluun myös vähitellen lukioluokat. Toisen rakennusvaiheen jälkeen koulussa pystyi opiskelemaan n. 700 oppilasta.

Lukio

Turengin yhteiskoulussa alkoi lukio syksyllä 1964. Koulutukseen pääsemiseksi vaadittiin keskikoulusta vähintään 6.5 keskiarvoa ja 26 opiskelijaa täytti vaatimukset ja aloittivat opiskelunsa. Lukio jaettiin kahteen ryhmään; humanistiseen ja matemaattiseen. Humanistisella linjalla matemaattisia aineita oli vähän ja paino oli kielten opiskelussa. Opiskeltavia kieliä oli saksa, latina ja englanti. Matemaattisella linjalla matemaattisia aineita opiskeltiin kahdeksan tuntia viikossa ja vieraat kielet jäivät vähemmälle opiskelulle. Opiskelijat saivat myös valita joko biologian tai psykologian. Ensimmäiset valkolakit saatiin 1967 ja valmistuneita opiskelijoita oli 15.

Koulun toinen laajennus vuonna 1969

Kouluun päätettiin tehdä toinen laajennus kun tilat alkoivat loppua. Vuonna 1966 oppilaita oli 488 ja seuraavan vuoden ennuste oli jo yli 550, mikä toi pakottavan tarpeen laajennukselle. Aluksi lisärakennuksen kooksi suunniteltiin 3500 kuutiometriä, joka olisi sisältänyt kuusi luokkahuonetta, opettajanhuoneen ja muita tarpeellisia tiloja. Kouluun suunniteltiin myös uima-allasta, mutta ideasta luovuttiin. Laajennuksen tarpeeksi todettiin riittävän hiukan yli 2000 kuutiometriä. Lisärakennus sijoittui viljavaraston puolelle koulun vanhimman osan jatkoksi. Laajennustyöt aloitettiin toukokuussa 1969 ja rakennustyöt saatiin päätökseen saman vuoden joulukuussa. Tilojen kasvamisen jälkeen kaikki halukkaat, pääsykokeen läpäisseet oppilaat voitiin ottaa opintoihin mukaan, sillä edellisenä vuonna 47 hyväksyttyä oppilasta jäi vaille opiskelupaikkaa. Oppilasmäärä nousi ensikerran yli 600 syksyllä 1969 kolmen ensimmäisen luokan myötä.

Turengin yhteiskoulun siirtyminen kunnalle

Turengin yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 13.6.1975 pohdittiin koulun luovuttamista Janakkalan kunnan omistukseen, koulun ollessa vielä yksityinen. Peruskoulu-uudistuksen hyväksymisen myötä Turengin yhteiskoulu luovutettiin vuonna 1976 Janakkalan kunnalle varoineen ja velkoineen yksimielisesti.

Rehtorin vaihtuminen

Ensimmäinen rehtori, joka toimi virassaan koulun perustamisesta asti oli Teuvo Ylöstalo. Hän toimi yläasteen rehtorina 1960-1975 ja siirtyi lukion rehtoriksi vuoteen 1994 asti. Hänen jälkeensä virkaan astui Marja-Leena Kekki, joka toimii virassaan edelleen sekä yläasteen että lukion rehtorina. Tänä aikana yläasteen rehtoreina ovat toimineet Heikki Hattari (yläaste 1976-1979) ja Martti Tauru (yläaste 1979-1992).

Nykypäivä

Elokuun 1. päivänä vuonna 2003 peruskoulu vaihtui yhteiskouluksi Marja-Leena Kekin johdolla. Vuoden kuluttua kouluun rakennettiin erillinen ”lukiosiipi” vain lukiolaisten käyttöön. Vuonna 2009 yhteiskoulun oppilasmäärä oli 403 ja lukion 127. Henkilökunta koostuu noin 50 henkilöstä, johon kuuluu mm. opettajat ja keittäjät. Koulun lukioon perustettiin syksyllä 2009 urheilulinja, jonka vetäjänä toimii Jari Kataja ja joka heti alkutaipaleella veti mukaansa 12 opiskelijaa.

Turengin yhteiskoulu

Lähteet

Kotokulma 10.3.1994
Kotokulma 31.7.1975
Kotokulma 9.10.1975
Kotokulma 19.6.1975
HäSa 6.5.1969
HäSa 18.3.1965
HäSa 11.2.1967
HäSa 8.9.1964
HäSa 26.4.1964
Riihimäen Sanomat 7.6.1968
Kotokulma 20.3.1969
Hämeen Kansa 22.8.1969
HäSa 2.2.1961
Kanta-Häme 23.11.-61
HäSa 15.2.1963
HäSa 3.10.1963
Kotiseutumme Janakkala & Renko
Janakkalan historia
Janakkalan kirja I