Linnanniemi

Linnanniemen asuntoalue sijaitsee aivan vanhan Hämeen linnan läheisyydessä. Linnanniemi historiallisena alueena käsittää linnan ja sen pohjoispuolelle 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa syntyneen asutuksen. Tämä vaatimaton asutuskeskus, nimeltään Tavasteborg, sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.00204" lon="24.45411">Linnanniemi</marker> </widget>

Historiaa

Kreivi Pietari Brahe määräsi kaupungin paikaksi linnan pohjoispuolella olevan alan, linnasaaren, joka idän puolella rajoittui Vanajaveteen ja jota länsi- ja eteläpuolella reunustivat vetiset suot. 1600-luvun kaupunkilaiselle viljelysmaa oli välttämätöntä, ja vuonna 1651 Pietari Brahe määräsikin kaupungille lisää maata linnasaaren lähistöltä. Kaupunki sai Ojoisten karjakartanosta kaksi tynnyrinalaa peltomaata kaalimaan palstoina käytettäväksi, ulkopalstoiksi ja karjalaitumeksi se sai kauempana olevia peltoja, jotka olivat kuuluneet Ojoisten torpille. Myös Vanajaveden itäpuolelta, Sairion alueelta, kaupunkilaiset saivat viljelysmaita. Nykyinen Linnanniemen asuinalue oli siis silloin peltoa.

Kustaa III siirrätti Vanhan kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle Saaristen latokartanon maille. Vanhankaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskunta-alue, jonka rakennuksia on saneerattu hyvätasoisiksi asunnoiksi. 

Nykyisin Hämeen linna muodostaa Suomen Tykistömuseon, Vankilamuseon ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanssa Linnanniemen museoalueen.

Linnanniemi kaupunginosaksi

Nykyään tunnettu Linnanniemen kaupunginosa syntyi 1800-luvun puolenvälin tienoilla, jolloin kaupunki tarvitsi lisää tonttimaata, ja sitä oli saatavilla silloisen kaupungin ulkopuolelta. Linnanniemen tontit olivat vuokratontteja ja niitä järjestettiin lisää 1920-luvulla. Alue rakentui väljään ruutukaavan muotoon, ja tiivistyi 1900-luvun alussa. Asuinalueen ensimmäinen kaava vahvistettiin vasta vuonna 1949. Nykyinen Linnanniemi on pieni viihtyisä omakotialue, joka on ajallisesti kerroksellinen, vanhojen pihapuistojen koristama kokonaisuus.

Linnanniemen toimijat

Nykyään Linnanniemessä on paljon erilaisia toimijoita ja toimintaa ympäri vuoden

• Hämeen Linna ja Museovirasto - Hämeen Linnan Facebook sivut
• Hämeenlinnan historiallinen museo, Vankilamuseo ja Säästöpankkimuseo. Näiden museoiden toiminnasta vastaa Hämeenlinnan kaupunki.
• Museo Militaria ja säätiö
• Sähkömuseo Eletra( on mahdollisesti muuttamassa Linnanniemen tiloihin )
• Linnaravintola Brahe
• Cafe Castello - viihtyisiä pieni kahvila on avoinna myös koirille, lähellä on koirapuisto ja hyvät kävelymaastot Linnanpuistossa, Kaupunginpuisto Parkissa, ja Vanajan Rantareitilla
• Linnanpuiston Ratagolf - minigolfrata
• Leikkipuistot & lapsiparkki

Yhdistyksiä

• Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry.
• Hämeen Linnan keskiaikayhdistys

Linnanniemen tapahtumia

• Linnan Loppiainen
• Pääsiäismarkkinat
• Nuorten kevätjuhlatapahtuma koulujen päättyessä
• Linnajazz
• Keskiaikamarkkinat
• Voimamieskisat
• Ilmapallotapahtuma
• Wanajafestivaali
• Pienoismallinäyttely
• Tuomaan markkinat joulun aikaan

• Yksityistilaisuuksia, häitä, juhlia ja tapahtumia
• Puistojumpat kesäisin

• Vapaamuotoista toimintaa puistossa: piknik, petanque, frisbee, lenkkeily, pyöräily, kävely, tulinäytösharjoittelua,

Linkkejä

• Linnanpuisto kuvaus Hämeenlinnan Kaupungin sivuilla
• Linnanniemen kuvaus MuseoMilitarian sivuilla

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto, Karisto Oy, Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Yrjö S. Koskimies: Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944, Hämeenlinna 1966

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.