Kai Kyösti Kaukovalta

Kai Kyösti Olavi Kaukovalta (s. 1950 Tampere) on hämäläiskirjailija, joka on käyttänyt myös nimimerkkiä Axel Gabrielsson. Tällä hetkellä hän asuu Hämeenlinnassa. Lapsuutensa hän vietti Tampereen Amurissa.

Kaukovallan vanhemmat ovat filosofian kandidaatti Lauri Olavi Perttunen ja valtiotieteen maisteri, kirjastonjohtaja Soile Ritva Sofia Kaukovalta. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta v. 1970, ja opiskeli v. 1970 - 1974 Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Turusta hän muutti 1980-luvun alkupuolella takaisin Tampereelle, missä ensin opiskeli ja sitten opetti draamaa ja dramaturgiaa.

Dramaturgina Kaukovalta on toiminut v. 1974 Åbo Svenska Teater – teatterissa, v. 1985 - 86 Radio 957:ssa ja viimeksi v. 2003 - 2004 Hämeenlinnan Miniteatterissa. Ohjaajan kokemusta hänellä sekä Lappeenrannan kaupunginteatterista, jossa hän oli v. 1975 - 76 apulaisohjaajana.

Teatterialan opettajana hän on toiminut lukuisissa paikoissa. Dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen tuntiopettajana hän oli Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksella v. 1983 - 84, dramaturgian tuntiopettajana Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksella v. 1992 sekä draaman opettajana Oriveden opistolla v. 1982 - 85.

Myös kirjoittamista Kai Kyösti Kaukovalta on opettanut: Raision työväenopistossa v. 1978 - 79 ja Turun suomenkielinen työväenopisto v. 1979 - 80. Radiotyön tuntiopettaja hän oli Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon lukiossa 1986 - 87. Tämän lisäksi hän on ollut mm. tutkijana Hämeen lääninhallituksessa v. 1996 - 97 ja kustannusvirkailijana Sanasato Oy:ssä v. 1997.

Puoliunta Pinellan puistossa

Kai Kyösti Kaukovallan viimeinen runokokoelma sisältyy hänen valittuihin runoihinsa, jonka nimi on myös Puoliunta Pinellan puistossa (2013). Uusi kokoelma alkaa nimirunollaan runoilija istuu puistonpenkillä niin kuin kirjan kannessa ja lausuu säkeniään.

Kevään ensimmäisiä lämpimiä päiviä, viimeisellä jään rippeellä istuvat naurulokit ja lipuvat ohi, peippo visertää taidemuseon takan ja minua unettaa kuin unikekoa jonka pitäisi herätä suven uurastukseen.

Kaiken idyllin keskellä on myös säröjä. Maailma lyyrisen minä ympärillä on vuosien varrella muuttunut.

Vastapäätä vanha panimo (..), vuosikymmenet teatterina joka kohta puretaan eikä näyttämömuistoista ole enää jäljellä kattoparrun vertaa. (..) Tilalle loistoasuntoja rikkaille eläkeläisille, joita houkutellaan pääkaupunkiseudulta veronmaksajiksi provinssikaupungin vakaumukselliseen tyveneen.

No, vanhaa panimoa ei ole ollut muutamaan vuoteen, joten runo ei ole ihan tätä päivää. Runojen joukosta löytyy kuitenkin hyvin tuoreitakin runoja kuten Jemma. Nimi viittaa siihen, mitä runoilijan nurkan taakse ollaan vuonna 2013 rakentamassa.

Kadun toiselle puolelle, lakkautetun viipalekoulun pihaan louhitaan Kätköluola. Työ kestää puolitoista vuotta. Sitten sinne tuodaan Suomen turvallisuusviranomaisten salaisimmat paperit.

Miten tämä sitten liittyy runoilijaan ja runon minään?

Minä haluan parvekkeeltani nähdä kuinka se tapahtuu räntäsateisena aamuyönä. Silloin älköön tulko kukaan minulle sanomaan, ettenkö eläisi tuntemattomien arvoitusten äärellä.

Kaukovallan säkeet panevat miettimään, mikä on niin painavaa tietoa, että se täytyy hakata kallioon kuin ydinjätteet piiloon kaikelta kansalta ja sen edustajilta.

Teoksia

• Hy-te-toteled : kokeellinen underground-elokuva. Teatteriryhmä Maanantain lapset 1968, lopullinen versio Kaukovallan itse säveltämän musiikin kera, Galleria Titanik, Turku 1998
• Huuto ihmisestä : näytelmä suurille nukeille. Tampereen Pop-teatteri 1971
• Attentaatti : runoja. Gummerus 1972
• Vapaan maailman laitamella : näytelmä. Salon nuorten teatteri 1973
• Åbo, vår stad? Turku meidänkö? : kabaree, kirj. J. E. Wiik ja Kai Kyösti Kaukovalta. Åbo Svenska Teater 1974
• Maa tahrattu on : näytelmä, kirj. Ilpo Tuomarila ja Kai Kyösti Kaukovalta. Turun kaupunginteatteri 1974
• Meidän poikamme maalla, merellä ja muualla : kertomus Suomen nuorille : näytelmä. Ii-teatteri, Imatra 1975
• Kultaristi : näytelmä. Lappeenrannan kaupunginteatteri 1976
• Ties mikä posu : lastennäytelmä. Lappeenrannan kaupunginteatteri 1976
• Kuvia Laatokan Karjalasta : näytelmä. 1979
• Mikä tautinen poljento : musiikkinäytelmä. Salon nuorten teatteri 1979
• Savilinnan lätärit : näytelmä. Tampereen Työväen Teatteri 1980
• Nokka jauhos ja kintut saves : näytelmä. Raision kesäteatteri 1981
• Helgan ja Kössin tarina rakkaudesta : radiokuunnelma. 1984
• Unelmien riekaleet : runoja. Fanzine, Tampere 1984
• Keisarikotka : radiokuunnelma. Radio 957 1985
• Roska ja Savilinnan sakki : radiokuunnelma. Radio 957 1985
• K.K. Kaukovallan äänirunot 1-6 : lyyrinen radiosarja. Radio 957 1986
• Laukauksia Tampereella 1906 : radiokuunnelma. Radio 957 1986
• Vanhan enon paluu : radiokuunnelma. 1986
• Reunalla taivaan ja maan : radiokuunnelma, kirj. Kai-Kyösti Kaukovalta ja Eila Kaukovalta. 1987
• Tohtori Alvin Backman ja haulitornin kauhistava salaisuus, tv-sarja. 1988 (nimimerkillä Axel Gabrielsson)
• Tulva : näytelmä.
• Kulkijan laulut : näytelmä Larin Kyöstistä. Hämeenlinnan kaupunginteatteri 1992
• Heinätorin ikävä : näytelmällinen yksinpuhelu. Hämeenlinnan kulttuurikeskus 1996
• Savilinnan lätärit : romaani. Sanasato, Tampere 1997
• Valon lapsia : näytelmä Aleksanteri Ahola-Valon Koulupojan päiväkirjan osien 1 ja 2 pohjalta. Hämeenlinnan Miniteatteri 2000
• Nuohoojapoika : näytelmä Aleksanteri Ahola-Valon vuosien 1911 ja 1912 päiväkirjojen pohjalta. Hämeenlinnan Miniteatteri 2003
• ...aina joku kirjoittaa : kirjailijoita Hämeestä, toimitus Kai Kyösti Kaukovalta ym. Vana-66, Tampere 2007
• Lastenteatterin monet kielet : Hämeenlinnan Miniteatterin 50-vuotisjuhlajulkaisu, toimittaja Kai Kyösti Kaukovalta. Hämeenlinnan Miniteatteri -yhdistys, Hämeenlinna 2007
• Uutisia sekametsästä : havaintoja tästä ajasta ja pohjoishämäläisestä lapsuudesta : runokokoelma. Sanasato, Tampere 2007
• Puoliunta Pinellan puistossa. Valitut runot. Turku-Tampere. 2013.