Ero sivun ”Klaus Holma” versioiden välillä
p (yksi versio) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
*Runoja, elämäkerrallisen johdannon kirjoittanut Eino E. Suolahti. Otava 1945. [https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_lifecycle=1&p_p_action=1&p_p_id=crDetailWicket_WAR_arenaportlets&p_p_col_count=1&p_p_col_id=column-2&p_p_mode=view&back_url=https%3A%2F%2Fhameenlinna.verkkokirjasto.fi%2Fweb%2Farena%2Fsearch%3Fp_p_id%3DsearchResult_WAR_arenaportlets%26p_p_lifecycle%3D1%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1%26facet_queries%3D%26search_item_no%3D2%26sort_advice%3Dfield%253DPublicationYear%2526direction%253DDescending%26search_query%3Dklaus%2Bholma&facet_queries=&search_item_no=2&sort_advice=field%3DPublicationYear%26direction%3DDescending&search_item_id=0001079E-006D-11D2-B24C-00104B5471B8&search_query=klaus+holma Verkkokirjasto] | *Runoja, elämäkerrallisen johdannon kirjoittanut Eino E. Suolahti. Otava 1945. [https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_lifecycle=1&p_p_action=1&p_p_id=crDetailWicket_WAR_arenaportlets&p_p_col_count=1&p_p_col_id=column-2&p_p_mode=view&back_url=https%3A%2F%2Fhameenlinna.verkkokirjasto.fi%2Fweb%2Farena%2Fsearch%3Fp_p_id%3DsearchResult_WAR_arenaportlets%26p_p_lifecycle%3D1%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1%26facet_queries%3D%26search_item_no%3D2%26sort_advice%3Dfield%253DPublicationYear%2526direction%253DDescending%26search_query%3Dklaus%2Bholma&facet_queries=&search_item_no=2&sort_advice=field%3DPublicationYear%26direction%3DDescending&search_item_id=0001079E-006D-11D2-B24C-00104B5471B8&search_query=klaus+holma Verkkokirjasto] | ||
[[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat|Holma,Klaus]] | [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat|Holma,Klaus]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.09
Klaus Ben Holma (1914 – 1944) oli suomalainen taidehistorioitsija ja kirjailija, joka oli lähtöisin Hämeenlinnasta. Lapsuutensa kesiä Klaus vietti perheensä kanssa Hattulassa Vesunnan kartanon mailla olevassa huvilassa. Holman isä oli suurlähettiläs ja itämaisten kielten tutkija Harri Holma ja äiti Alli Hagfors-Haapakoski.
Äitinsä Allin kanssa hän keräsi taidetta ja antiikkiesineistöä Pariisin antiikkimarkkinoilta ja Ranskan maaseudulta. Kerätty esineistö on näytteillä Klaus Holman muistokokoelmassa Lahden kaupunginmuseossa.
Ylioppilaaksi Holma valmistui Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta, jossa hänen luokkatoverinaan ja ystävänään oli mm. runoilija Saima Harmaja. Tutkinnon jälkeen Klaus Holma opiskeli taidehistoriaa Pariisin Sorbonnen ja Helsingin yliopistoissa ja väitteli filosofian tohtoriksi v. 1940 aiheenaan Louis Davidin suhde antiikkiin.
Jatkosodan alussa hän palveli rintamalla, mutta pääosin Mannerheimin esikunnassa Mikkelissä. Hän teki itsemurhan 9.11.1944.
Klaus Holma julkaisi kaksi romaania ja taidehistoriallisia tutkimuksia. Valikoima hänen runojaan ilmestyi postuumisti, hänen kuolemansa jälkeen. Holma kirjoitti myös näytelmiä, mutta ne jäivät käsikirjoituksiksi. Hän oli perehtynyt erityisesti ranskalaiseen kulttuuriin, ja häntä innoittivat suuret eepikot kuten Jules Romains ja mm. André Gide. Ennen kuolemaansa Holma suunnitteli Michel de Montaignen esseiden kääntämistä suomeksi.
Kolme
Kolme on kiinnostavalla tavalla kirjoitettu, modernistinen, aika kokeellinen romaani. Mukana on kirjeitä, päiväkirjamerkintöjä, perinteistä kerrontaa, Matiaksen minä-muotoista kerrontaa ja näytelmänomaisia jaksoja parenteeseineen. Kokonaisuus kuitenkin tuntuu toimivan. Sisältö ei sinänsä ole kovin kiinnostava, ja tuntuu että Klaus Holma kertoo kirjassa aikalailla omasta elämästään juuri ennen Talvisodan alkua.
Kirjassa Kolme on kolmiodraama Matias, Hilkka ja Kalervo. Hilkka on suhteessa kummankin miehen kanssa, ja saa Kalervolle lapsen Babyn. Hän kuitenkin asuu yhdessä Matiaksen kanssa Pariisissa. Kun 2. maailmansota alkaa, Suomessakin alkavat kutsunnat ja pari suunnittelee Suomeen lähtemistä. Hieman ennen paluumatkaa Baby katoaa. Epäilykset kohdistuvat Kalervoon, mutta sen kummemmin Babysta kuin Kalervosta ei kuulu mitään eikä näy jälkeäkään. Vielä Suomessakin Hilkka ja Matias ovat epätietoisia Babyn ja Kalervon kohtalosta. Olisivatko he kenties jääneet jotenkin sodan jalkoihin? Monta kysymystä jää avoimeksi ja hautautuu sodan alle.
Runoja
Osa runoista jotka Klaus Holma oli itse valinnut kuolemansa jälkeen julkaistuun runoteokseen Runoja oli anonyymejä. Yksi niistä alkaa tällä tavoin
Herään kuutamon rippeet kasvoillani
niinkuin värinä hänen suudelmistaan,
rinnalla vielä ruumiini onni,
lantioillani ajatus ihmisruumiin.
Tyhjänä herään.
Runon sävy on hieman melankolinen, niin kuin säkeistön viimeinen säe: Tyhjänä herään. Kenties tässä on joku viite hänen kohtaloonsa?
Teokset
- David: son evolution et son style, väitöskirja. Pariisi 1940. Verkkkokirjasto
- Nuoruus vanhassa talossa, romaani. Otava 1943. Verkkokirjasto
- Kolme. Otava 1944. Verkkokirjasto
- Runoja, elämäkerrallisen johdannon kirjoittanut Eino E. Suolahti. Otava 1945. Verkkokirjasto