Ero sivun ”Hämeen Messut Oy” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 24: Rivi 24:
*Vase, Sakari: Hämeenlinna on messukaupunki: Hämeen Messut. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu LII, 2004, s. 20-21
*Vase, Sakari: Hämeenlinna on messukaupunki: Hämeen Messut. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu LII, 2004, s. 20-21


[[Category:Matkailu]] [[Category:Muut_tapahtumat]]
[[Category:Matkailu]] [[Category:Muut_tapahtumat]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.53

Hämeen Messut Oy:n omistavat Hattulan kunta, Häme-Mediat Oy, Hämeen Kauppakamari, Hämeen Sanomat Oy, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, Janakkalan kunta, Karisma-Invest Oy ja Hämeenlinnan yrittäjät ry.

Historia

Kanta-Hämeessä messutoimintaa oli niukkaa 1980-luvulla asti. Vuonna 1987 perustettiin Hämeenlinnan Messut Oy, imii myöhemmin muutettiin Hämeen Messut Oy:ksi. Mukaan lähtivät kantahämäläinen elinkeinoelämä ja alueen merkittävimmät kunnat.

Yhtiön järjestämät messut

Messuyhtiö järjestää nykyisin kymmenisen tapahtumaa vuosittain. Näistä pitkäaikaisimpia ovat Kädentaitajat ja Antiikkimessut. Suurimmat sekä yleisömäärältään että näytteilleasettajiltaan ovat Elomessut. Messupaikkana toimii pääasiassa Hämeenkaari-halli ympäristöineen. Oman messutoiminnan ohessa Hämeen Messut toimii ulkopuolisten tapahtumien alihankkijana ja teknisenä järjestäjänä.

Messujen toimialaan kuuluvat myös Tuomaan Markkinat ja Pääsiäismarkkinat linnan leivintuvassa. Pääsiäisen tunnelmaan johdattavat perinteiset pöydänantimet, koristeet ja kauneimmat käsityöt. Näille markkinoille mahtuu 50 käsityöläistä sisäpuolelle. Lisäksi muutamia kojuja on myös pihamaalla. Tuomaan markkinoilla linnan leivintuvasta löytyy jouluruokia, leivonnaisia, lahjoja ja koristeita. 70 käsityöläistä ja kotileipuria mahtuu myymään tuotteitaan leivintuvan hämärään. Markkinavieraat voivat tutustua linnaan myös opastetulla kierroksella.

Hämeensaaressa järjestettävillä Kalamarkkinoilla on runsaasti nähtävää ja kuultavaa, mm. musiikkia, ohjelmaa kaiken ikäisille, kilpailuja, suuri joukko kauppiaita sekä kalaravintoloita ja lettukahviloita. Markkinoilla myydään myös kiviarinalla paistettua leipää ja käsitöitä.

Messujen synty

Messut ovat alun perin kehittyneet jo keskiajalla, kun kirkon juhlien yhteyteen syntyi markkinoita. Vähitellen tilaisuudet ilmoitettiin ennakkoon, jotta ne, joilla oli myytävää, saattoivat kohdata ostajia. Modernit messut saivat alkunsa Saksassa, Leipzigissä 1800-luvun keskivaiheilla. Suomen ensimmäiset messut järjestettiin Helsingissä vuonna 1920.

Erityisesti sellaisia markkinoita, joilla kauppoja tekivät keskenään kauppiaat, alettiin kutsua messut-nimellä. Erikoismessut tarjoavat ostettavaa ja katsottavaa joltain tietyltä alalta. Messut ovat joko kansallisia tai kansainvälisiä. Kuuluisia ovat mm. ulkomaiset kirjamessut.

Lähteet