Venäjän ja Urpolan kartanot

Venäjän ja Urpolan kartanot sijaitsevat Humppilassa. <widget type="googlemap"> <marker lat="60.96402" lon="23.32044">Venäjä</marker> </widget>

Venäjän kartano on muodostettu 1830-luvulla neljästä Venäjän kylän vanhasta rälssitilasta: Tuomolan, Einolan, Hokan Ja Hiukan tiloista. Vanhin maininta tilasta on vuodelta 1532, jolloin Pohjanmaan ja Satakunnan laamanni, valtioneuvos Knut Erikinpoika Kurki antoi pojalleen Jöns Knutinpojalle Venäjän kartanon, jonka hän oli ostanut Stålhandske-suvun jäseneltä Erik Slunkilta. Kartano tuli sittemmin Bäck-suvun omistukseen ja vuonna 1728 Martin Segercrantzille. Vuonna 1763 omistajaksi mainitaan Enoch Nauckler ja myöhemmin Furuhjelm, jonka perikunnalta kartanon osti Jacob Laccenius vuonna 1810. Laccenius yhdisti talot Venäjän kartanoksi. Vuonna 1845 tila myytiin huutokaupalla Tuomas Simonpoika Knuutilalle, jonka sukunimi oli myöhemmin Venäjä. Hänen poikansa Kaarle omisti kartanon vuosina 1845-1856, pojanpoika Kaarle vuosina 1856-1883, ja edellisen sisar Hilma Venäjä. Hänen kuoltuaan vuonna 1927 kartano jaettiin perillisten kesken.

Kartanon jako

Jaon yhteydessä erotettiin Urpola omaksi tilakseen Venäjän kartanosta, ja sen omistajaksi tuli Urpo Toivonen. Mansardikattoinen, jugendvaikutteinen päärakennus on rakennettu vuonna 1925 rakennusmestari O.P. Tourun laatimien piirustusten mukaan. Venäjän kartanon omistajiksi tulivat Senttilät.

Kartanon edustava, uusklassillinen päärakennus on vuodelta 1855. Sen nykyinen ulkoasu on 1900-luvun alusta. Päärakennusta ympäröivät laajat puisto- ja puutarhaistutukset. Hirsinen, kaksikerroksinen viljamakasiini on rakennettu todennäköisesti 1700-luvun lopulla. Makasiinin katolta kohoaa myöhemmin lisätty korkea kellotorni. Kauempana sijaitseva tiilinen karjarakennus on vuodelta 1893. Valmistuessaan sitä pidettiin maamme suurimpana navettana. Kartanolla oli oma raamisaha, höyläämö, juustomeijeri, mylly ja tiilitehdas.

Kartanopihaan johtaa pitkä lehtipuukuja. Ympäröivä viljelymaisema edustaa Hämeen alueella poikkeuksellisen avaraa tasankomaisemaa.

Venäjän kartano ja kulttuurimaisema ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931