Ero sivun ”Yrjö Blomstedt” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 13: Rivi 13:
Yrjö Blomstedt: Kirjeet Paulalle 1895-1899. 1900-1905. Toimittanut Benita Pasanen. 2009.<br>Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinnan kaupunki.1989.  
Yrjö Blomstedt: Kirjeet Paulalle 1895-1899. 1900-1905. Toimittanut Benita Pasanen. 2009.<br>Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinnan kaupunki.1989.  


[[Category:Arkkitehdit]] [[Category:Hämeenlinnalaisia]]
[[Category:Arkkitehdit]] [[Category:Hämeenlinnalaisia]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.07

Yrjö Blomstedtin ja Paula Forsmanin kihlajaiskuva.

Yrjö Blomstedt oli tunnettu arkkitehti. Yrjö Blomstedt syntyi Helsingissä 9.3.1871 maisteri Kaarlo Blomstedtin ja hänen vaimonsa Idan neljäntenä lapsena. Perheenisä toimi tuohon aikaan Helsingin Normaalilyseossa opettajana. Vuonna 1873 perhe muutti Normaalikoulun myötä Hämeenlinnaan. Yrjön Ida-äiti kuoli pojan ollessa vasta nelivuotias. Kaarlo Blomstedt avioitui kahden vuoden kuluttua hämeenlinnalaisen rovastintyttären Alma Wegeliuksen kanssa. Perheeseen syntyi vuosina 1878 - 1886 kuusi lasta. Koko suuri perhe asui Ojoisten virkatalossa. Kaarlo Blomstedt toimi Normaalikoulun rehtorina. Hänet valittiin pappissäädyn edustajana vuoden 1888 valtiopäiville, mutta hän kuoli yllättäen saman vuoden lokakuussa.

Opinnot ja ura

Yrjö Blomstedt pääsi ylioppilaaksi keväällä 1891 Hämeenlinnan Lyseosta. Saman vuoden syksyllä hän aloitti opiskelun Helsingin Polyteknillisessä Opistossa valmistuakseen arkkitehdiksi. Yrjö Blomstedt osallistui innokkaasti ylioppilaselämään ja toimi aktiivisesti mm. Ylioppilaskunnan Laulajissa.

Yrjö Blomstedt avioitui helsinkiläisen Paula Forsmanin kanssa v. 1899. Paula Forsman oli Blomstedtin perheen tuttu jo vuosien takaa. Hän jopa asui opiskellessaan Wetterhoffin käsityökoulussa Blomstedtin perheen kotitalossa Ojoisissa. Avioliittoa oli edeltänyt pitkä kihlausaika, jolloin Yrjö Blomstedt hankki pätevyyttä valtion virkaan työskentelemällä eri paikkakunnilla, kuten Sortavalassa, Raumalla ja Jyväskylässä. Tänä aikana Yrjö Blomstedt suunnitteli sekä yksityisiä rakennuksia että julkisia rakennuksia. Sortavalan Laulujuhlille v. 1896 valmistunut laululava, näkötorni Kuhavuorella ja puhujamaja Vakkosalmen puistossa olivat ensimmäiset Blomstedtin piirustusten mukaan tehdyt rakennukset. Lavasta tuli arkkitehdin omien sanojen mukaan ”musiikillisessa suhteessa sangen hyvä.” Rauman aikana Blomstedt suunnitteli mm. tullikamarin, pakkahuoneen ja erilaisia makasiineja sekä limonaadikioskin. Kauppias Granlundille v. 1897 suunniteltu Villa Tallbo toimii Raumalla nykyään ravintolana. Blomstedt teki ahkerasti myös sisustussuunnitelmia, hän suunnitteli mm. Rauman kaupungintalon juhlasalin uuden sisustuksen. Blomstedt suunnitteli myös paljon huonekaluja sekä perheen omaan käyttöön että muille.

Vuonna 1898 Blomstedt muutti Jyväskylään, josta tuli hänen perheensä pysyvä kotipaikka. Perheeseen syntyi neljä lasta vuosien 1900 ja 1908 välisenä aikana. Yrjö Blomstedtin perheellä oli koko ajan tiiviit yhteydet Ojoisten virkatalossa edelleen asuvaan Alma-mammaan. Yrjö Blomstedt menehtyi joulukuussa 1912 vain 41-vuotiaana.

Lähteet

Yrjö Blomstedt: Kirjeet Paulalle 1895-1899. 1900-1905. Toimittanut Benita Pasanen. 2009.
Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinnan kaupunki.1989.