Topenon kylä

Topenon talot

Lopella sijairseva Topenon kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1470. Kylän rakennukset sijaitsevat melko tiiviinä rykelmänä Topenojoen ja kylän raitin varrella. Kyläkeskus on muodostunut kosken tuntumaan. Alkuperäisessä muodossaan kylä on muistuttanut Pohjanmaan joenvarsiasutusta. Isostajaosta lähtien kylä on ollut jakautuneena vanhan kyläkeskuksen muodostamaan Isokylään ja Vähä-Peuran, Iso-Peuran ja Hokkalan tilakeskusten muodostamaan pikkukylään, joskin pikkukylän paikalla asutusta on ollut jo 1600-luvulla. Topenon peltoalue on ollut 1800-luvun alussa lähes nykyisen laajuinen. Kylän rakennettu ympäristö on pääosin 1910- ja 1920-luvulta.

Isokylän kantatalot, Hemmo, Sorri, Tirra, Hurri ja Suutari, sijaitsevat selkeänä rivinä Topenojoen ja maantien varrella. Hemmo ja Hurri ovat toimineet kestikievarina tai käräjätalona. Hurrin puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta 1860. Hemmon talon puiston ympäröimä päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa, pääosin vuosina 1828 ja 1885. Hemmon ja Hurrin suuret hirsiset päärakennukset muodostavat vanhan kylätontin eli isokylän liikenteellisen ja maisemallisen solmukohdan. Kyläkeskuksen ja joen eteläpuolella ns. pikkukylässä sijaitsevat Iso-Peuran, ja Hokkalan kantatalot. Iso-Peuran vanha päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta. Hokkalan mansardikattoinen päärakennus on vuodelta 1911 ja kivinavetta vuodelta 1902.

Topenon myllyt

Topenonjoessa on noin kilometrin matkalla laskutavata riippuen kolme tai neljä koskea. Kosket ovat yläjuoksulta lukien Sahakoski, Ylimyllynkoski, Kylänmyllynkoski eli Pikkumyllynkoski ja Alimyllynkoski. Kotitarvemyllyjä on Topenolla ollut jo varhaisista ajoista. Vuoden 1585 myllyveroluettelon mukaan Topenolla oli yksi mylly. Tämä Topenon yhteismylly lienee sijainnut Suutarin talon läheisessä koskessa. Maanvyörymän vuoksi kotitarvemylly jäi kuitenkin vuonna 1837 kuivalle maalle joen muutettua uomaansa. Kylän uusi kotitarvemylly rakennettiin 1840-luvulla Kylänmyllynkoskeen Hurrin talon rantaan. Myös Lukkarin uudistilan maille rakennettiin kotitarvemylly. Ylimpään koskeen rakennettiin vuonna 1803 saha, mistä koski sai nimensä. Toimintansa saha lopetti 1880-luvulla, minkä jälkeen koskeen rakennettiin Ylimyllyksi kutsuttu jauhomylly. Ylimyllyn toiminta loppui 1930-luvun alussa. Vuonna 1843 Juho Suutari perusti mailleen tullimyllyn, jossa toisin kuin kotitarvemyllyssä oli oikeus jauhaa viljaa muillekin kuin osakkaille. Myöhemmin tullimylly tunnettiin nimellä Alimylly. Myllyn toiminta loppui kannattamattomana vasta vuonna 1974. 1920- ja 1930-luvuilla joen kosket olivat osin valjastettuina sähkön tuotantoon.

Topenon nykyaika

Iso- ja pikkukylän väliin jää 1899 rakennettu ja 1923 laajennettu vanha kansakoulurakennus. Topenon koulun historia saa alkunsa vuonna 1899, jolloin kuntakokous päätti ryhtyä rakennuttamaan kunnan rahavaroin koulua Topenolle, sillä August Hokkala oli lahjoittanut tontin koulua varten. Lopen kunnanvaltuuston päätöksellä 5.10.2009 Topenon ja Vojakkalan koulut yhdistettiin yhdessä paikassa toimivaksi Länsi-Lopen kouluksi, jonka toimipaikaksi tuli Topenon koulu. Syyslukukaudella 2010 Länsi-Lopen koulussa aloitti 39 perusopetuksen oppilasta ja 5 esiopetuksen oppilasta, 3 luokanopettajaa ja yksi esiopetuksen koulunkäyntiavustaja.

Topenon maa- ja kotitalousseuran omistama seurantalo on rakennettu 1950-luvun alussa. Ympäri vuoden käytössä oleva talo toimii juhlien ja kokousten pitopaikkana. Sorrin lomamökkialueella Lairon kallion alueella ja Lairo-järven rannassa on neljä nykyaikaisesti varustettua vuokrattavaa mökkiä. Lopen ampumaurheilukeskus sopii metsästys- ja urheiluammunnan harrastamiseen. Keskus on Topenon kylässä kantatie 54:n eteläpuolella. Kalamylly Oy Kaartjoen kosken rannalla Topenolla on suosittu kalastuspaikka, jonka kesäkahvilassa voit nauttia erilaisia kalatuotteita tai leivonnaisia.

Rakennettu kulttuuriympäristö
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Ahokas, O. 2001. Topenojoen tienoilta. ISBN 952-91-3939-X