Ero sivun ”Kernaalanjärvi” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kernaalanjärvi''' sijaitsee [[Janakkala]]n kunnassa, kirkon ja [[Hakoisten linna]]n läheisyydessä. Järven rannalla on [[Kernaala|Kernaala]]n kylä ja [[Kernaalan_kartano|Kernaalan kartano]]. | '''Kernaalanjärvi''' sijaitsee [[Janakkala]]n kunnassa, kirkon ja [[Hakoisten linna]]n läheisyydessä. Järven rannalla on [[Kernaala|Kernaala]]n kylä ja [[Kernaalan_kartano|Kernaalan kartano]]. {{#display_map:60.86529,24.61850}} | ||
<br>Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja toimii sen eteläisimpänä alueellisena vesien kerääjänä. Kernaalanjärveen laskevat vetensä [[Lammi]]n, [[Loppi|Lopen]], [[Renko|Rengon]], [[Kalvola]]n, [[Hattula]]n ja [[Hämeenlinna]]n länsipuoliset vesistöt. Tällä Kanta-Hämeen alueella vedenjakajana toimii Salpausselkä, sillä sen eteläpuoliset vedet laskevat Suomenlahteen ja muut pohjoispuolen vedet kulkeutuvat Kernaalanjärven kautta Kokemäenjokeen. | <br>Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja toimii sen eteläisimpänä alueellisena vesien kerääjänä. Kernaalanjärveen laskevat vetensä [[Lammi]]n, [[Loppi|Lopen]], [[Renko|Rengon]], [[Kalvola]]n, [[Hattula]]n ja [[Hämeenlinna]]n länsipuoliset vesistöt. Tällä Kanta-Hämeen alueella vedenjakajana toimii Salpausselkä, sillä sen eteläpuoliset vedet laskevat Suomenlahteen ja muut pohjoispuolen vedet kulkeutuvat Kernaalanjärven kautta Kokemäenjokeen. | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Kernaalanjärvi sijaitsee Janakkalan kunnassa, kirkon ja Hakoisten linnan läheisyydessä. Järven rannalla on Kernaalan kylä ja Kernaalan kartano.
Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja toimii sen eteläisimpänä alueellisena vesien kerääjänä. Kernaalanjärveen laskevat vetensä Lammin, Lopen, Rengon, Kalvolan, Hattulan ja Hämeenlinnan länsipuoliset vesistöt. Tällä Kanta-Hämeen alueella vedenjakajana toimii Salpausselkä, sillä sen eteläpuoliset vedet laskevat Suomenlahteen ja muut pohjoispuolen vedet kulkeutuvat Kernaalanjärven kautta Kokemäenjokeen.
Kernaalanjärvi laskee vetensä Hiidenjokea pitkin pohjoiseen ja siellä olevaan Vanajaveteen, joka jatkaa hidastempoista kulkuaan kohden pohjoista.
Vuonna 1866 Kernaalanjärvestä pyydettiin Suomen alueen viimeinen monni ja tämä kala on sijoitettu Hämeenlinnan lyseon biologisiin kokoelmiin.
Järven välittömässä läheisyydessä sijaitsee paitsi Janakkalan keskiaikainen kivikirkko ja Hakoisten linna, niin maantieliikenteen palvelukeskus Linnatuuli, joka on eräs Suomen vierailuimmista matkakohteista.
Kernaalanjärvi on saanut kuuluisuutta myös Tervakosken paperitehtaan aiemmista PCB-päästöistä, jotka ovat sen pohjalle muodostuneissa kerrostumissa yhä edelleen. Kernaalanjärveen laskee neljä jokea: Räikälänjoki, Tuulensuunjoki, Tervajoki ja Puujoki. Vanha viikinkivenereitti on kulkenut Oitissa olevan maakannaksen yli Puujoelle ja siitä edelleen Kernaalanjärvelle. Veden pintaa on laskettu viimeisen 150 vuoden aikana yhteensä noin kaksi ja puoli metriä. Toisaalta nykyinen veden pinnan taso vastaa historiallista keskitasoa, sillä maan kohoaminen luoteessa hidastaa veden kulkua kohti merta ja nostaa veden pintaa. Nykyinen veden pita on n. 78 metriä meren pinnan tason yläpuolella.