Marvi Jalo

Marvi Jalo on Iittalassa asuva ja Turussa 28. maaliskuuta 1949 syntynyt kirjailija, toimittaja ja suomentaja. Hän on kirjoittanut kotoisiin oloihin sijoitettuja hevos- ja koira-aiheisia nuortenkirjoja. Tuotanto kattaa kuutisenkymmentä teosta, ja hänen käsittelytapansa on konkreettinen ja käytännönläheinen, kuten hevosten kanssa touhuamisen luonteeseen kuuluu.

Jalo kiinnostui hevosista 10-vuotiaana ja kävi siskonsa kanssa ratsastamassa aluksi naapurissa, sittemmin omalla hevosella. Tämän innoittamana hän myös myöhemmin kirjoitti ongelmista, joita syntyy yhteisen ratsun ylläpidosta. Lapsena sisarukset osallistuivat tallikisoihin, mutta touhuilivat enimmäkseen kotona esteiden ja maastoilun sekä hiihtoratsastuksen parissa. Kirjoittaminen sai alkunsa sadepäivien leppoisina hetkinä, hevoskuvien piirtelyn rinnalla.

Työura

Ensimmäisen kirjansa Marvi Jalo kirjoitti opiskeluiden kolmantena vuotena. Vuonna 1976 esikoisteos Unihevonen sai kunnian aloittaa Suomessa hevostyttökirjabuumin. Kirjailijalla itselläänkin on laaja hevoskirjakokoelma. Unihevosta on pidetty kirjailijan monitasoisimpana teoksena: sen päähenkilö kun elää hevosten maailmassa myös unissaan.

Sittemmin kirjailija on kalunnut hevosen hoitoon liittyviä aiheita monelta kantilta sekä viihdyttävästi että tietoa tarjoten. Jalo sijoittaa sivuilleen Lairan, joka ei anna ylipainonsa rajoittaa tekemisiään, vaikka taistelu hoitohevosten ajasta on kortilla. Samoin kiintoisa lähestymiskulma on astua Annen, näkövammaisen tytön saappaisiin, toisin sanoen vammaisratsastuksen maailmaan. Teemoissaan Jalo muistaa tuoda esiin eläintensuojelun ja asianmukaisen kohtelun asiaa, mutta ote on hyväntuulinen.

Yhdessä sisarensa Merja Jalon kanssa on Marvi on kirjoittanut yhdeksänosaisen jännityskuunnelmasarjan, joka esitettiin Radiomafiassa vuonna 1995. Radioon Marvi Jalo on tehnyt lisäksi Luetaan yhdessä -ohjelmat. Sisarusten kynästä on kehkeytynyt kaksi kokonaista kirjasarjaa, 12-osainen Pappilan ponitytöt sekä Koiratytöt. Kirjasarjan pääkoirahenkilö osoittautuu hyväksi koiraksi, joka on yhtä hyvin vahti, uskollinen sankari, sylikoira, lintukoira kuin laivakoira. Alusta pitäen ongelmia ei ole unohdettu, vaan ne ovat mukana koiratappeluineen ja sairauksineen kaikkineen.

Paitsi että Jalo on kirjoittanut sisarensa kanssa, niin Hituri-kirjaansa hän on ottanut aineksia sisarensa elämästä, joka avioitui ravimiehen kanssa. Käytännön kosketuksesta jalostus- ja ravimaailmaan on ollut hyötyä kirjoittamisessa. Kirjailija tosin sanoo, ettei laita tietoisesti tuttaviaan kirjoihin eikä kirjojen henkilöillä ole esikuvia. Aiheensa hän tosin suodattaa ympäriltään, kuten teokseen Salaratsastaja.

Kuvitteellisten nuortenkirjojen lisäksi kirjailija on käsitellyt hevoselämää myös pro gradu -tutkielmassaan, jossa hän tutki cowboy-terminologiaa, lapsuutensa villin lännen leikkien innoittamana. Jalo on valmistunut filosofian kandidaatiksi englannin kielestä ja sittemmin suomentanut niin tietokirjoja kuin kaunokirjallisuutta. Samoin hän on toimittanut nuorten ja aikuisten kirjoja, kuten myös avustanut eri nuortenlehdissä: Villivarsassa, Hevoshullussa, Tuikussa ja Lastenmaassa.

Teokset

• Enkelihevonen. Tammi, Helsinki. 2010. ISBN 978-951-31-5581-0
• Jesse joulukoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2010. ISBN 978-951-0-36405-5
• Jesse pentukoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2010. ISBN 978-951-0-35899-3
• Murren koirakoulu. Karisto, Hämeenlinna. 2010. ISBN 978-951-23-5174-9
• Jesse karkukoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2009. ISBN 978-951-0-35524-4
• Jesse käräjäkoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2009. ISBN 978-951-0-35060-7
• Lentävät kaviot. Tammi, Helsinki. 2009. ISBN 978-951-31-4986-4
• Jesse turvakoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2008. ISBN 978-951-0-34570-2
• Jesse lintukoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2008. ISBN 978-951-23-4985-2
• Taivaan valkeat hevoset. Tammi, Helsinki. 2008. ISBN 978-951-31-4353-4
• Jesse hoivakoira (Merja Jalon kanssa) Karisto, Hämeenlinna. 2007. ISBN 978-951-23-4916-6
• Jesse laivakoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2007. ISBN 978-951-23-4859-6
• Ruskaratsu. Tammi, Helsinki. 2007. ISBN 978-951-31-3907-0
• Jesse sankarikoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2006. ISBN 951-23-4752-0
• Jesse vahtikoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2006. ISBN 951-23-4802-0
• Voikukkavarsa. Tammi, Helsinki. 2006. ISBN 951-31-3492-X
• Jesse ja kohtalokas kurssi (Merjan Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2005. ISBN 951-23-4686-9
• Jesse ongelmakoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2004. ISBN 951-23-4622-2
• Tuulitamma. Tammi, Helsinki. 2005. ISBN 951-31-3122-X
• Jesse löytökoira (Merja Jalon kanssa). Karisto, Hämeenlinna. 2004. ISBN 951-23-4568-4
• Lumiponi. Tammi, Helsinki. 2004. ISBN 951-31-3121-1
• Pappilan ponityttö ja hylätty poni (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 2003. ISBN 951-31-2825-3
• Pappilan ponitytöt ja kesähevoset (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 2002. ISBN 951-31-2394-4
• Kultakavio tanssii taas. Tammi, Helsinki. 2001. ISBN 951-31-2251-4
• Pappilan ponitytöt ja vaarallinen kesä (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 2001. ISBN 951-31-2129-1
• Ystävämme Kultakavio (tietokirja). Tammi, Helsinki. 2000. ISBN 951-31-1965-3
• Pappilan ponitytöt ja rokkiromanssi (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 2000. ISBN 951-31-1952-1
• Pappilan ponitytöt ja onnenonkijat (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 2000. ISBN 951-31-1804-5
• Pappilan ponitytöt ja Mourujärven hirviö (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 1999. ISBN 951-31-1421-X
• Pikkuinen Kultakavio (tietokirja). Tammi, Helsinki. 1999. ISBN 951-31-1550-X
• Pappilan ponitytöt kilpailuissa (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 1998. ISBN 951-31-1184-9
• Vauhtia Kultakavio! (tietokirja). Tammi, Helsinki. 1998. ISBN 951-31-1325-6
• Pappilan ponitytöt ja sirkusleijona (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 1997. ISBN 951-31-0956-9
• Pappilan ponitytöt ja valkopäähevonen (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 1997. ISBN 951-31-1064-8
• Pappilan ponitytöt ja punaisen naamion kirous (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 1996. ISBN 951-31-0710-8
• Pappilan ponitytöt ja hautuumaan haamu (Merja Jalon kanssa). Tammi 1996. ISBN 951-31-0836-8
• Pappilan ponitytöt ja rappiotilan salaisuus (Merja Jalon kanssa). Tammi, Helsinki. 1995. ISBN 951-31-0644-6
• Maailman makein kultakavio (tietokirja). Tammi, Helsinki. 1995. ISBN 951-31-0650-0
• Kultakavion laukka (tietokirja). Tammi, Helsinki. 1995. ISBN 951-31-1080-X
• Ratsutyttö ja rakkaus. Tammi, Helsinki. 1994. ISBN 951-31-0456-7
• Ratsutytön rekiretki. Tammi, Helsinki 1993. ISBN 951-31-0231-9
• Jahti alkaa, ratsutyttö. Tammi, Helsinki. 1992. ISBN 951-31-0075-8
• Rajut bileet, ratsutyttö. Tammi, Helsinki. 1991. ISBN 978-951-31-4386-2
• Ratsutyttö ja ravipoika. Tammi, Helsinki. 1990. ISBN 978-951-31-4055-7
• Ratsutyttö muuttaa maalle. Tammi, Helsinki 1989. ISBN 951-30-9226-7
• Villivarsan tallikirja (tietokirja). Tammi, Helsinki. 1989. ISBN 951-30-8928-2
• Hituri yllättää. Tammi, Helsinki. 1987. ISBN 951-30-6807-2
• Ikimuistoinen aurinkoloma. Karas-Sana, Lohja. 1986. ISBN 951-655-324-9
• Hituri. Tammi, Helsinki. 1986. ISBN 951-30-6337-2
• Salaratsastajat. Tammi, Helsinki. 1984. ISBN 951-30-6160-4
• Kahden tytön hevonen. Tammi, Helsinki. 1983 (Vihreä Varis -sarja). ISBN 951-30-5857-3
• Kissojen taikayö (saturomaani). Tammi, Helsinki. 1983. ISBN 951-30-5714-3
• Laukkaa kauas, Lumitähti. Tammi, Helsinki. 1981. ISBN 951-30-6746-7
• Miten tulen toimeen hevoseni kanssa (tietokirja). Tammi, Helsinki. 1980. ISBN 951-30-5132-3
• Kevät tulee, hevostyttö. Tammi, Helsinki. 1979. ISBN 951-30-6745-9
• Hevostytön syksy. Tammi, Helsinki. 1979. ISBN 951-30-6744-0
• Elämän laukka. Tammi, Helsinki. 1978. ISBN 951-30-4512-9
• Ratsukesä. Tammi, Helsinki. 1977. ISBN 951-30-6743-2
• Unihevonen. Tammi, Helsinki. 1976. ISBN 951-30-6742-4
• Lisäksi tekstejä mukana antologiassa Eläimet ja minä (toim. Tertti Lappalainen), WSOY 1990.

Palkinnot

Turun kaupungin tunnustuspalkinto 1977 Tauno Karilas -palkinto 1978 Pirkanmaan Plättä -palkinto 1994

Lähteet

• Kirjastot.fi
• Hevoshullu
• Tammi
• Wikipedia