Ero sivun ”Läyliäinen” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 26: Rivi 26:
*[http://www.hyrinet.fi/Hyrinet/Asuminen/Kylatoiminta/Lopen-kylayhdistykset/Layliaisten-kyla/ Läyliäisten kyläsuunnitelma]
*[http://www.hyrinet.fi/Hyrinet/Asuminen/Kylatoiminta/Lopen-kylayhdistykset/Layliaisten-kyla/ Läyliäisten kyläsuunnitelma]


[[Category:Loppi|Läyliäinen]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Läyliäinen]]
[[Category:Loppi|Läyliäinen]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Läyliäinen]][[Category:Häme-Wiki]]

Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.03

Läyliäisten kylä sijaitsee eteläisen Hämeen eteläisimmässä kolkassa, Lopen kunnan eteläisimpänä kylänä, omana saarekkeenaan Hyvinkään, Vihtijärven ja Karkkilan kainalossa. Läyliäisten kylä sijaitsee Lopen kirkonkylältä 13 kilometrin päässä Helsinkiin päin. Etäisyys läheisiin asutuskeskuksiin muun muassa Helsinkiin, Hämeenlinnan ja Forssaan on noin 60 km, Riihimäelle 30 km sekä Hyvinkäälle ja Karkkilaan 20 km. Asukkaita kylässä on noin 1300

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.622621" lon="24.464564">Läyliäinen</marker> </widget>

Historiaa

Ensimmäiset uudisasukkaat ovat tulleet Meritietä Läyliäisiin Sajaniemen suunnasta varhaiskeskiajalla 1200-luvun loppupuolella. Hämeen sydänmailta Suomenlahden rannikolle vienyt, luultavasti jo 1000-luvulta kulku-urana käytetty Meritie haarautui nykyisen kyläkeskuksen kohdalla lounaaseen kohti Vaskijärveä ja etelään Vihtijärven suuntaan. Vihtijärven suunnan varrella olevalle Soltinmäelle rakennettiin Läyliäisten kylä varhaiskeskiajalla. Sen todellinen sijainti näkyy vasta Läyliäisten isojakokartalta vuodelta 1785, mikä on varhaisin kylää esittävä kartta. Paikannimi Läyliäinen juontuu pakanuuden aikaisesta läyli-kantasanasta, joka on tarkoittanut kaukana olevaa ja hankalan matkan takana sijaitsevaa paikkaa.

Isojako pantiin toimeen Läylisissä 1780-luvulla. Sarkajakoisten peltojensa keskellä sijainneesee kylään tämä aiheutti mullistuksen, joka siirsi kylän uuteen aikaan. Isonjaon seurauksena ryhmäkylä hajosi ja kylän eteläosat asutettiin. Läyliäisten silloin 11-taloisen kylän koko pinta-ala oli isonjaon alkaessa 5.924 ha. Kun taloille oli jaettu maaosuutensa, yli jäänyt maa julistettiin kruunun omaisuudeksi ns. liikamaina. Läyliäisten kylän liikamaille perustettiin 14 uudistaloa. Isonjaon jälkeen kylässä oli yhteensä 25 taloa eli kantatilaa.

Tärkeä vaihe kylän historiassa oli Hyvinkäältä Kytäjän kartanoon tulevan kapearaiteisen rautatien jatkaminen Högforsin tehtaille nykyiseen Karkkilaan Läyliäisten kylän halki. Ensimmäinen juna Högforsiin kulki elokuussa 1911. Rautatie oli erityisen tärkeä tavarankuljetukselle, mutta myös henkilöliikenne oli vilkasta. Autoliikenteen kasvaessa sotien jälkeen rautatien käyttö väheni. Matkustajaliikenne loppui 1961 ja kaikki liikenne 1.9.1967.

Nykypäivä

Läyliäisten sijainti on hyvä, sillä sadan kilometrin säteellä kylästä asuu noin miljoona suomalaista. Läyliäisissä on jopa yli sata yritystä, joista valtaosa on pieniä yhden tai muutaman henkilön yrityksiä. Yli kymmenen henkilöä työllistäviä on alle kymmenen. Kylässä on elintarvikekauppoja, huoltoasema, sähköliike, baari ja ravintola, kukkakauppa, käsityökauppa, fysikaalinen hoitopalvelu, grilli- ja jäätelökioskeja sekä yksityisiä kuljetusliikkeitä ja taksiautoilijoita. Läyliäisissä on myös nuorisotila ja koulu, jossa toimivat luokat 1.-6.

Läyliäisten taajaman osia ovat Ruunankorpi, Holmanpelto, Sairila, Väänteenmäki, Rekolanpelto ja Karpalisto. Läyliäisten haja-asutusalueen osia ovat Maakylä, Järventausta, Soltinmäki, Suivala, Haapastensyrjä, Mustajoki, Niinimäki, Talola, Nuijamäki ja Patoja.

Lisätietoja