Ero sivun ”Metsäkylä” versioiden välillä
imported>Mio (Ak: Uusi sivu: == Metsäkylä, Nastola == Metsäkylä (noin 130 asukasta) sijaitsee Nastolassa. Sen eteläosa kuuluu Immilään ja pohjoisosa Ruuhijärveen. Metsäkylä tai -kulma– nimisiä p...) |
imported>Mio |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
== Metsäkylä, Nastola == | == Metsäkylä, Nastola == | ||
Metsäkylä (noin 130 asukasta) sijaitsee Nastolassa. Sen eteläosa kuuluu Immilään ja pohjoisosa Ruuhijärveen. Metsäkylä tai -kulma– nimisiä paikkoja on Suomessa useita ja aikoinaan se oli yleisnimi. | Metsäkylä (noin 130 asukasta) sijaitsee Nastolassa. Sen eteläosa kuuluu [[Immilä|Immilään]] ja pohjoisosa Ruuhijärveen. Metsäkylä tai -kulma– nimisiä paikkoja on Suomessa useita ja aikoinaan se oli yleisnimi. | ||
'''Historia''' | '''Historia''' | ||
Metsäkylän lähtökohtana voidaan pitää Arralahdenmaa nimistä eräkappaletta, joka 1400-luvun jakokuntien muodostuksessa tuli osaksi Immilää, mutta Ruuhijärvellä oli siihen kolmannesoikeus. Tämä heijastelee aikaisempaa maankäyttöä. Alueen rajapisteet olivat etelässä Nurmaanmäki, pohjoisessa Ukonlampi ja Idässä Arrasteensaari. Etelärajana oli Arrajoen piiriraja Nurmaanmäestä Soilahteen. 1720-luvulla Ruuhijärven ja Immilän jakokuntien välinen raja määritettiin uudelleen ja kolmannesoikeus poistui. | Metsäkylän lähtökohtana voidaan pitää Arralahdenmaa nimistä eräkappaletta, joka 1400-luvun jakokuntien muodostuksessa tuli osaksi Immilää, mutta Ruuhijärvellä oli siihen kolmannesoikeus. Tämä heijastelee aikaisempaa maankäyttöä. Alueen rajapisteet olivat etelässä Nurmaanmäki, pohjoisessa Ukonlampi ja Idässä Arrasteensaari. Etelärajana oli [[Arrajoki|Arrajoen]] piiriraja Nurmaanmäestä Soilahteen. 1720-luvulla Ruuhijärven ja Immilän jakokuntien välinen raja määritettiin uudelleen ja kolmannesoikeus poistui. | ||
Isojaon aikana 1787-1800 Immilästä siirrettiin Metsäkulmalle asutusta. Tänne siirtyivät Arraste, Ojanen, Rajamäki, Riihioja, Kontio, Tuomenoja, Suokkonen ja Kettula. Lautakaton ja Torakallion torpat kuuluivat Arrajoen kartanoon. Myös Kettulassa oli yksi torppa. Lisäksi Metsäkylän Ruuhijärven puoleiselle osalle siirtyi Okkeri, Pethman ja Arrajärvi. | Isojaon aikana 1787-1800 Immilästä siirrettiin Metsäkulmalle asutusta. Tänne siirtyivät Arraste, Ojanen, Rajamäki, Riihioja, Kontio, Tuomenoja, Suokkonen ja Kettula. Lautakaton ja Torakallion torpat kuuluivat Arrajoen kartanoon. Myös Kettulassa oli yksi torppa. Lisäksi Metsäkylän Ruuhijärven puoleiselle osalle siirtyi Okkeri, Pethman ja Arrajärvi. | ||
| Rivi 16: | Rivi 17: | ||
Lähteet: | Lähteet: | ||
Nastolan historia osa 1, Anneli Mäkelä 1979, ISBN 951-96240-1-5. | * Nastolan historia osa 1, Anneli Mäkelä 1979, ISBN 951-96240-1-5. | ||
Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999, ISBN 952-91-1121-5. | * Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999, ISBN 952-91-1121-5. | ||
Versio 26. joulukuuta 2014 kello 07.36
Metsäkylä, Nastola
Metsäkylä (noin 130 asukasta) sijaitsee Nastolassa. Sen eteläosa kuuluu Immilään ja pohjoisosa Ruuhijärveen. Metsäkylä tai -kulma– nimisiä paikkoja on Suomessa useita ja aikoinaan se oli yleisnimi.
Historia
Metsäkylän lähtökohtana voidaan pitää Arralahdenmaa nimistä eräkappaletta, joka 1400-luvun jakokuntien muodostuksessa tuli osaksi Immilää, mutta Ruuhijärvellä oli siihen kolmannesoikeus. Tämä heijastelee aikaisempaa maankäyttöä. Alueen rajapisteet olivat etelässä Nurmaanmäki, pohjoisessa Ukonlampi ja Idässä Arrasteensaari. Etelärajana oli Arrajoen piiriraja Nurmaanmäestä Soilahteen. 1720-luvulla Ruuhijärven ja Immilän jakokuntien välinen raja määritettiin uudelleen ja kolmannesoikeus poistui.
Isojaon aikana 1787-1800 Immilästä siirrettiin Metsäkulmalle asutusta. Tänne siirtyivät Arraste, Ojanen, Rajamäki, Riihioja, Kontio, Tuomenoja, Suokkonen ja Kettula. Lautakaton ja Torakallion torpat kuuluivat Arrajoen kartanoon. Myös Kettulassa oli yksi torppa. Lisäksi Metsäkylän Ruuhijärven puoleiselle osalle siirtyi Okkeri, Pethman ja Arrajärvi.
Metsäkyläläiset kuuluivat Immilän myllypiiriin lukuun ottamatta Ruuhijärven taloja. Kylässä oli oma seppä.
Aluksi metsäkyläläiset kuuluivat Immilän koulupiiriin, oma opetus alkoi 1920-luvulla, koulurakennus saatiin 1926 ja opetus päättyi 2006. Metsäkylän maamiesseurantalo valmistui 1929. Immilän ja Metsäkylän välinen koulupiirijako muokkasi asuinpaikkaidentiteettiä, ja aiemmin immiläläisinä itseään pitäneet Suokkonen ja Pusila metsäkyläläistyivät. Samalla peltoaukealla ollut Immilän meijeri muuttui Stuckien aikana Metsäkylän meijeriksi. Metsäkylän meijeri oli aikoinaan Nastolan suurin kunnallisveron maksaja, lopetti toimintansa 1955.
Nykyisin Metsäkylän entinen koulu on kylätalona. Entisen meijerin tontilla toimii Ateljee Riitta.
Lähteet:
- Nastolan historia osa 1, Anneli Mäkelä 1979, ISBN 951-96240-1-5.
- Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999, ISBN 952-91-1121-5.