Ero sivun ”Pyhäniemen kartano” versioiden välillä
imported>Tapio Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Tapio Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Pyhäniemen kartano''' on entinen ratsusäteritila, jossa olivat yhdistettynä kaksi ratsutilaa. Kartanon päärakennus on vuodelta 1780, ja nykyinen englantilaistyyppinen ulkomuoto on vuodelta 1907. | '''Pyhäniemen kartano''' on entinen ratsusäteritila, jossa olivat yhdistettynä kaksi ratsutilaa. Kartanon päärakennus on vuodelta 1780, ja nykyinen englantilaistyyppinen ulkomuoto on vuodelta 1907. | ||
Kartanon omistanut varatuomari Oscar Collin perusti 1900 kartanolle Pyhäniemi Hjulfabrikin, joka valmisti puisia pyöriä hevoskärryihin ja kenttätykkejä varten. 1912 siirtyi kartanon omistus Hendrik Max Gilse van der Palsille, joka oli Alankomaiden konsuli. Oscar Collin hävisi tilan arvon Monte Carlon kasinolla. | Kartanon omistanut varatuomari Oscar Collin perusti 1900 kartanolle Pyhäniemi Hjulfabrikin, joka valmisti puisia pyöriä hevoskärryihin ja kenttätykkejä varten. 1912 siirtyi kartanon omistus Hendrik Max Gilse van der Palsille, joka oli Alankomaiden konsuli. [[Oscar Collin]] hävisi tilan arvon Monte Carlon kasinolla. | ||
Torpparien vapautuslain perusteella Pyhäniemen kartanosta siirrettiin kartanon torppareiden omistukseen 2000 hehtaaria 1918. 1919 Hendrik Max Gilse van der Pals luopui omistuksesta, joka siirtyi agrologi Paavo | Torpparien vapautuslain perusteella Pyhäniemen kartanosta siirrettiin kartanon torppareiden omistukseen 2000 hehtaaria 1918. 1919 Hendrik Max Gilse van der Pals luopui omistuksesta, joka siirtyi agrologi [[Paavo Pätiälä]]lle. | ||
1930-luvulla Pyhäniemen kartanolla kuvattiin useita kotimaisia elokuvia, jonka vuoksi paikkaa alettiin kutsua ''Hollolan Hollywoodiksi''. | 1930-luvulla Pyhäniemen kartanolla kuvattiin useita kotimaisia elokuvia, jonka vuoksi paikkaa alettiin kutsua ''Hollolan Hollywoodiksi''. [[Suomen Filmiteollisuus]] kuvari Pyhäniemessä mm. ''[[Aatamin puvussa ja vähän Eevankin]]'' ([[1940]]), ''[[Kaikenlaisia vieraita]]'' ([[1936]]), ''[[Kaivopuiston kaunis Regina]]'' ([[1941]]), ''[[Naiskohtaloita]]'' ([[1947]]), ''[[Roinilan talossa (elokuva)|Roinilan talossa]]'' ([[1935]]), ''[[Seitsemän veljestä (elokuva)|Seitsemän veljestä]]'' ([[1939]]), ''[[Serenadi sotatorvella]]'' (1940) ja ''[[Siltalan pehtoori]]'' ([[1934]]). | ||
2000-luvulla Pyhäniemessä on kuvattu 2009-2010 valmistunutta elokuvaa [[Hella W.]], joka kertoo [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoesta]]. Elokuvaan liittyy kohtauksia [[Iitin kunta|Iitin]] [[Marlebeckin kartanoon]] ja [[Hämeenkosken kunta|Hämeenkosken]] [[Jokioisten kartano]]on liittyen. |
Versio 27. toukokuuta 2014 kello 17.02
Pyhäniemen kartano on entinen ratsusäteritila, jossa olivat yhdistettynä kaksi ratsutilaa. Kartanon päärakennus on vuodelta 1780, ja nykyinen englantilaistyyppinen ulkomuoto on vuodelta 1907.
Kartanon omistanut varatuomari Oscar Collin perusti 1900 kartanolle Pyhäniemi Hjulfabrikin, joka valmisti puisia pyöriä hevoskärryihin ja kenttätykkejä varten. 1912 siirtyi kartanon omistus Hendrik Max Gilse van der Palsille, joka oli Alankomaiden konsuli. Oscar Collin hävisi tilan arvon Monte Carlon kasinolla.
Torpparien vapautuslain perusteella Pyhäniemen kartanosta siirrettiin kartanon torppareiden omistukseen 2000 hehtaaria 1918. 1919 Hendrik Max Gilse van der Pals luopui omistuksesta, joka siirtyi agrologi Paavo Pätiälälle.
1930-luvulla Pyhäniemen kartanolla kuvattiin useita kotimaisia elokuvia, jonka vuoksi paikkaa alettiin kutsua Hollolan Hollywoodiksi. Suomen Filmiteollisuus kuvari Pyhäniemessä mm. Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940), Kaikenlaisia vieraita (1936), Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Naiskohtaloita (1947), Roinilan talossa (1935), Seitsemän veljestä (1939), Serenadi sotatorvella (1940) ja Siltalan pehtoori (1934).
2000-luvulla Pyhäniemessä on kuvattu 2009-2010 valmistunutta elokuvaa Hella W., joka kertoo Hella Wuolijoesta. Elokuvaan liittyy kohtauksia Iitin Marlebeckin kartanoon ja Hämeenkosken Jokioisten kartanoon liittyen.