Vuorenkylän maisema

Vuorenkylä kuuluu Päijät-Hämeen maisematyyppijaottelussa kahden alueen rajalle. Maisemassa on piirteitä Sysmän-Hartolan viljelyseudun ja taas Päijänteen vuorimaan maisemasta. Päijänteen vuorimaa on topografialtaan muuta Päijät-Hämettä suurimittakaavaisempaa vuorimaata. Leimallisia alueelle ovat kuusivaltaiset sekametsät, harvaan asutut moreeni- ja kallioselänteet sekä siirtolohkareiden suuri määrä. Kyliä on vähän ja viljelyalueet ovat pieniä. Sysmän-Hartolan viljelysseudun maisemakuvassa taas yhdistyvät metsäiset kallio- ja moreeniharjanteet sekä viljelymaisemat. Viljelymaisemia elävöittävät lukuisat järvet. Vuorenkylä on osa Putkijärven maakirjakylää. ”Putkijärfwi” mainitaan asiapapereissa kylän nimenä ensimmäisen kerran vuonna 1443. Putkijärvi on varsinainen rekisterikylä, mutta Vuorenkylällä on vahva oma identiteetti ja nykyisellään se on tämän alueen keskuskylä, jossa sijaitsevat alueen palvelut. Vuonna 1539 Putkijärven kylässä oli kymmenen taloa. Putkijärven kartano syntyi 1600-luvun puolivälissä, kun majuri von Schrowe sai elinikäisen vapauden Putkijärven kylän taloihin. Putkijärven kartano oli ratsuvelvollinen säteri, mikä tarkoitti, että sen oli suoritettava verona ratsupalvelusta kruunulle.

Vuorenkylään on muodostunut Purnuvuoren itäpuolelle Vuorenkyläntien varteen kylän keskus kyläkauppoineen, entisine kouluineen, urheilukenttineen ja rukoushuoneineen. Nyt näistä on toiminnassa enää kauppa ja urheilukenttä. Kylän eteläosassa on tien varressa pienipiirteistä asuinrakentamista 1920-luvulta. Talot muodostavat tiiviin asutusryhmän. Pohjoispuoli kylästä on kumpuilevaa peltomaisemaa. Irrallaan kylärakenteesta on Niittylän pieni tilakeskus.

Vuorenkylä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jossa on vanhaa rakennuskantaa. Kiinteä asutus on sijoittunut peltojen yhteyteen, mäkien rinteille tai teiden läheisyydessä oleville pienille kumpareille. Vuorenkylässä Purnuvuoren itäpuolella aukeaa kumpuileva peltomaisema. Maantie kulkee läpi koko kylän kulttuurimaiseman. Kylän pellot muodostavat melko yhtenäisen etelä-pohjoissuuntaisen nauhan. Sivinmäen ja Harjun tilat sijaitsevat omien peltoaukeiden ympäröiminä mutta ovat selvästi osa kylämaisemaa. Vanhat tilakeskukset ovat maisemassa näyttäviä. Metsäinen Purnuvuori hallitsee Vuorenkylän maisemaa. Pohjoisessa kylä rajautuu Kinkkulanmäkeen. Kylän korkeimpia kohtia ovat Juustinmäki, Purnuvuori, Haukkavuori, Kinkkulanmäki, Ruuhilamminmäki, Vuorenaho, Kukkaroistenmäki ja Lauttalamminkalliot. Mäet luovat Vuorenkylän maiseman luonteenomaisen piirteen, mistä kylä on ammoisina aikoina nimensäkin saanut. Purnuvuoren huipulta aukeaa kaunis kylänäkymä, josta ilmenee vanhan asutuksen muodostuminen mäkien rinteille. Purnuvuoren korkein huippu on 205 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorenkylän toiseksi korkein paikka on kuitenkin Kinkkulanmäki, 207 metriä (korkein kohta Vuorenaho 210 m). Kylän maiseman arvot perustuvat vanhoihin tilakeskuksiin, vaihteleviin maastonmuotoihin, perinnemaisemiin, vanhoihin peltoaukeisiin ja avariin näköaloihin. Valokuvat kylästä 1900-luvun alussa kertovat maiseman olleen avointa. Kylän keskus on paikoin umpeutunut voimakkaasti, nyt entiset niityt ja joutomaat ovat metsittyneet tai metsitetty.

Kylän ympäristöarvot koostuvat maisema-arvoista, luontoarvoista ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Vuorenkylän maisemallisista arvoista tärkeitä ovat maanmerkit, kuten Purnuvuori ja Purrin tila, pitkät näkymät kauas horisonttiin ja perinnemaisemat erityispiirteenä. Luontoarvoja kylässä on runsaasti; kylän linnusto on monipuolinen ja joukossa on harvinaisiakin lajeja. Kasvilajisto on varsinkin perinnemaisema-alueilla monipuolinen. Kylässä on Natura-alueita ja luonnonmaisema näyttää paikoitellen ihmisen koskemattomalta, muun muassa pienten järvien ympäristöissä. Jääkauden jäljet näkyvät maisemassa kallioperän ruhjeisiin syntyneinä järvialtaina ja siirtolohkareina. Kun tähän kaikkeen lisätään kulttuuriset arvot, kuten muinaisjäännökset, perinnebiotoopit, merkittävät paikat, vanhat pellot ja arvokas rakennuskanta, syntyy hieno kyläympäristökokonaisuus. Kylässä on paljon vanhaa rakennuskantaa, jota tulisi vaalia. Vedenkoskematon alue Vuorenkylässä on noin 125 metriä merenpinnan yläpuolella. Moreenialueilla nämä alueet soveltuvat paremmin viljelyyn kuin veden huuhtomat rinnealueet. Kylän laajimmat ja vanhimmat viljelyalueet sijaitsevat vedenkoskemattomilla alueilla mäkien rinteillä.

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Vuorenkylä – erämaan suojassa. Loppuraportti 5/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Vuorenkylä raportti -pdf