Virmailan historia, Etukylä ja Peräkylä

Etukylä ja Peräkylä ovat muodostaneet kahteen paikkaan asettuneen Virmailan kylän kyläkeskukset. Virmailan saaren Etukylä lienee asutettu jo myöhäiskeskiajalla. Etukylän Honkola ja Mäkelä on jaettu vanhasta Virmailan ratsutilasta. Näistä tiloista jaettiin myös Peräkylän tilat Vuorela, Jaanila ja Sipura. Tilojen torppia olivat muun muassa Ojala, Purtmäki, Ahola, Paikkari, Rainio, Höysniemi ja Salmela. Virmailan saaren samanniminen kylä lienee ollut asuttu jo myöhäiskeskiajalla. Virmailan kylä sijaitsee saaren itäosassa. Varsinaista kylärakennetta ei kuitenkaan ole enää havaittavissa, vaan todennäköisesti isojaon seurauksena tilakeskukset sijaitsevat melko etäällä toisistaan metsien erottamina saarekkeina. Koulun pohjoispuolella sijaitsee Vuorelan tilakeskus, jota ympäröivät laajat, metsiin rajautuvat pellot. Kylätien varrella sijaitsevat metsien rajaamat Mäkelän ja Honkalan tilakeskukset, joiden päärakennukset ovat ilmeisesti rakennettu 1800-1900 -lukujen molemmin puolin. Tilojen pellot rajautuvat etelässä Virmailanlahteen.

Virmaila 1400-luvulla

Varhaisella keskiajalla Virmailansaari eli Nurmensalo, kuten sitä nähtävästi nimitettiin, oli kolmen kylän, Nyystölän, Jokioisten ja Sysmän Suurkylän yhteisomistuksessa. Ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä vuodelta 1486 kylästä on Nyystölän ja Virmailan välisen rajariidan päätös. Virmailan kylä on muinaisina aikoina perustettu Nystölän kylästä käsin veden ympäröimälle saarelle, josta sekä Nyystölän, Jokioisten ja Sysmän Suurkylästä asukkaat ovat omistaneet osansa. Ensimmäinen saarelainen Willmar, on perustanut sinne tilansa. Hänelle on erotettu kappale maata mainittujen kylien omistuksesta. Hänen tilustensa rajana oli Vahtervuori, Mäyränpesä, Korvenalainenapaja, Ristikivi, Kärpänkallio ja Nurmitaipale. Hän omisti näiden rajojen sisäpuolisen alueen ja sai viljellä nyystöläläisten viljelijöiden kanssa yhdessä ulkopuolisia alueita verojensa ja osuuksiensa määräämässä suhteessa. Höysniemi jäi nyystöläläisten omistukseen. Näin määriteltiin jo 1400-luvun lopulla nykyisenkin Virmailan kylänraja. Vanhin kylän paikka on Etukylässä.

Virmaila 1500-luvulla

Kylässä oli vuonna 1539 neljä veroa maksavaa talollista. Ensimmäinen asukas saapui Nyystölän kylästä. Saaren nimi onkin saattanut kehittyä ensimmäisen tilallisen nimestä (1539 Widmarsalo, 1552 Wijhmala, 1590 Widmarila tai Wirdmala). Virmailassa oli vuonna 1539 neljä veroa maksavaa taloa: tilalliset Olavi Niilonpoika, Widmar Niilonpoika, Markus Laurinpoika ja Heikki Maununpoika. Rapalan omistaja Pietari Sigfridinpoika sai haltuunsa kaikki Virmailan tilat vuonna 1582. Tämä saattoi tapahtua siten, etteivät talolliset pystyneet suorittamaan verojaan. Hän hankki verovapauden Virmailan tiloille suorittamaansa ratsupalvelusta vastaan. Hänen isännyytensä jäi lyhytaikaiseksi, sillä hän kuoli 1583. Mutta hänen toimestaan sai alkunsa varsinainen Virmailan ratsutila, johon sittemmin kuuluivat kaikki Virmailan kylän alueella olleet tilukset.

Virmaila 1600-luvulla

Vuoden 1654 ja 1661 käräjillä puitiin taas raja-asioita ja silloin Linnasaari ja Kortelahdenmaa siirtyvät Wirmalan omistukseen. Sitä ennen ne ovat olleet yhteiskäytössä. 1630-luvulla kylän ja sen asukkaiden nimi vakiintui muotoon Wirmaila, jota käytettiin 1800-luvun lopulle saakka.

Virmaila 1700-1800-luvuilla

Isojako ehti Virmailaan 1700-luvun lopulla ja se saatiin päätökseen vuonna 1816 Ennen sitä kukin ratsutilan kolmesta osakkaasta viljeli omia sarkojaan. Isojakoa varten laadittiin kartta ratsutilan tiluksista vuonna 1794. Ensimmäinen isojako vuodelta 1796 jäi toteutumatta, koska talot olivat jääneet liian liki toisiaan. Isojaossa tiloja muutettiin Etukylästä Peräkylään.

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)
• Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf avautuu uuteen välilehteen