Ero sivun ”Vähä-Kellosalmi ja Vähäsalon saari ja suuret savotat” versioiden välillä
imported>Merja Taavila (→Lähteet: korjattu linkkejä saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi) |
imported>Merja Taavila (lisätty alkuun maininta tekstin alkuperästä) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Alkuperäinen teksti on julkaistu Pro Agrian Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hankkeen raportissa (ks. lähteet). Lahden kaupunginkirjasto on saanut luvan tekstin uudelleenjulkaisuun ja muokkaamiseen julkaisijalta. | |||
Sotien aikana ja niiden jälkeen oli Virmailan saaressa ja Vähäsalossa suuret savotat. Puutavaran uitto oli merkittävimmillään 1950-luvulla, jolloin valtavia tukkilauttoja kiskovat hinaajat puksuttivat Päijänteellä. Nämä nykyisin suositut kesämökkialueet ovat olleet aikoinaan suurien savottojen näyttämönä. Savotoissa oli töissä venäläisiä sotavankeja, joita tuotiin töihin proomulla. Vähäsalon saari on ollut hyvin avointa sotavuosien savottojen jälkeen. Vähäsalossa kerrotaan kasvaneen runsaasti metsälehmusta. 1950-luvun lopulla Hämeenlinnasta tuli sotilaita halon hakkuuseen Vähäsalon saareen. Suuret savotat työllistivät enemmän kuin oman kylän hevosmiehet pystyivät puutavaraa metsästä ajamaan. Ajomiehiä tulikin Pohjanmaalta saakka Kellosalmelle savottaan. 1940-luvulla halkolaanit olivat yleinen näky rannoilla. Niitä oli Salon laiturin kohdalla, kaksi Vähäsalossa ja Vierevänhiedassa. | Sotien aikana ja niiden jälkeen oli Virmailan saaressa ja Vähäsalossa suuret savotat. Puutavaran uitto oli merkittävimmillään 1950-luvulla, jolloin valtavia tukkilauttoja kiskovat hinaajat puksuttivat Päijänteellä. Nämä nykyisin suositut kesämökkialueet ovat olleet aikoinaan suurien savottojen näyttämönä. Savotoissa oli töissä venäläisiä sotavankeja, joita tuotiin töihin proomulla. Vähäsalon saari on ollut hyvin avointa sotavuosien savottojen jälkeen. Vähäsalossa kerrotaan kasvaneen runsaasti metsälehmusta. 1950-luvun lopulla Hämeenlinnasta tuli sotilaita halon hakkuuseen Vähäsalon saareen. Suuret savotat työllistivät enemmän kuin oman kylän hevosmiehet pystyivät puutavaraa metsästä ajamaan. Ajomiehiä tulikin Pohjanmaalta saakka Kellosalmelle savottaan. 1940-luvulla halkolaanit olivat yleinen näky rannoilla. Niitä oli Salon laiturin kohdalla, kaksi Vähäsalossa ja Vierevänhiedassa. | ||
Versio 22. lokakuuta 2020 kello 10.31
Alkuperäinen teksti on julkaistu Pro Agrian Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hankkeen raportissa (ks. lähteet). Lahden kaupunginkirjasto on saanut luvan tekstin uudelleenjulkaisuun ja muokkaamiseen julkaisijalta.
Sotien aikana ja niiden jälkeen oli Virmailan saaressa ja Vähäsalossa suuret savotat. Puutavaran uitto oli merkittävimmillään 1950-luvulla, jolloin valtavia tukkilauttoja kiskovat hinaajat puksuttivat Päijänteellä. Nämä nykyisin suositut kesämökkialueet ovat olleet aikoinaan suurien savottojen näyttämönä. Savotoissa oli töissä venäläisiä sotavankeja, joita tuotiin töihin proomulla. Vähäsalon saari on ollut hyvin avointa sotavuosien savottojen jälkeen. Vähäsalossa kerrotaan kasvaneen runsaasti metsälehmusta. 1950-luvun lopulla Hämeenlinnasta tuli sotilaita halon hakkuuseen Vähäsalon saareen. Suuret savotat työllistivät enemmän kuin oman kylän hevosmiehet pystyivät puutavaraa metsästä ajamaan. Ajomiehiä tulikin Pohjanmaalta saakka Kellosalmelle savottaan. 1940-luvulla halkolaanit olivat yleinen näky rannoilla. Niitä oli Salon laiturin kohdalla, kaksi Vähäsalossa ja Vierevänhiedassa.
Sotavangit kylissä
Kellosalmella on asunut sotavankeja, jotka ovat olleet töissä muun muassa suurilla savotoilla. 1940-luvun alussa oli Päijänteellä suuret savotat, jossa oli venäläisiä sotavankeja metsätöissä. Metsäyhtiöt, esimerkiksi Vapo oli vuokrannut vangit työmiehiksi sotavankileiriltä. Vartioidut vangit hakkasivat syrjäisten saarien metsissä halkoja sotaa käyvän valtion tarpeisiin. Tuohon aikaan kaikki rannat olivat täynnä halkoja ja ne kuljetettiin etupäässä proomuilla eteenpäin. Halkolaanien paikkoja olivat nykyinen Siltapuisto, Salonlaituri, Vähäsalon rannat ja Vierevänhiekka. Sotavangeista on kylässä paljon muistoja, kuinka he tekivät lapsille tuohisormuksia. Sotavangit asuivat saaressa monessa paikassa. Heitä oli Kuortin talon lähellä, Siltalassa, Purtmäen puimalassa ja kartanon piharakennuksessa.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)
- Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf avautuu uuteen välilehteen