Ero sivun ”Ruotsalainen” versioiden välillä
imported>Mtaavila |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
takia aiemmin itsenäistynyt Ruotsalainen liittyi Muinais-Päijänteeseen.<br /> | takia aiemmin itsenäistynyt Ruotsalainen liittyi Muinais-Päijänteeseen.<br /> | ||
<br> | <br> | ||
== Ruotsalaisen kalakanta == | == Ruotsalaisen kalakanta == | ||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
ja siika. Järvessä elää myös lahna, nahkiainen ja täplärapu. Vesistön sulkeminen Vuolenkosken | ja siika. Järvessä elää myös lahna, nahkiainen ja täplärapu. Vesistön sulkeminen Vuolenkosken | ||
padolla estää vaelluskalojen, kuten siian ja taimenen pääsyn kutupaikoilleen. | padolla estää vaelluskalojen, kuten siian ja taimenen pääsyn kutupaikoilleen. | ||
Taimenen ja siian kannat ovat Ruotsalaisessa pääosin istutusten varassa. Vedenpintaa on laskettu 0,9 metriä tulvahaittojen vähentämiseksi vuosina 1830-31. Ruotsalaisen | Taimenen ja siian kannat ovat Ruotsalaisessa pääosin istutusten varassa. Vedenpintaa on laskettu 0,9 metriä tulvahaittojen vähentämiseksi vuosina 1830-31. Ruotsalaisen säännöstely aloitettiin Vuolenkosken voimalaitospadolla vuonna 1959, jolloin | ||
säännöstely aloitettiin Vuolenkosken voimalaitospadolla vuonna 1959, jolloin | |||
vedenpintaa nostettiin 0,64 m. Säännöstely on sidoksissa Päijänteen säännöstelyyn. | vedenpintaa nostettiin 0,64 m. Säännöstely on sidoksissa Päijänteen säännöstelyyn. | ||
Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 08.52
Ruotsalaisen järviallas
Kymijoki laajenee ennen Suomenlahteen laskemistaan Kalkkisten koskien jälkeen useaksi järvialtaaksi, joista ensimmäinen on Ruotsalainen. Kymijoen vedet laskevat siis Päijänteestä Kalkkisten kanavan ja kosken kautta Ruotsalaiseen. Ruotsalainen kuroutui Ancylusjärvestä itsenäiseksi järvialtaaksi noin 9 000
vuotta sitten ja järven kehitys alkoi. Päijänne kuroutui samoihin aikoihin. Vedenpinnan nousun
takia aiemmin itsenäistynyt Ruotsalainen liittyi Muinais-Päijänteeseen.
Ruotsalaisen kalakanta
Ruotsalaisessa tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, muikku, kuha, särki, taimen ja siika. Järvessä elää myös lahna, nahkiainen ja täplärapu. Vesistön sulkeminen Vuolenkosken padolla estää vaelluskalojen, kuten siian ja taimenen pääsyn kutupaikoilleen. Taimenen ja siian kannat ovat Ruotsalaisessa pääosin istutusten varassa. Vedenpintaa on laskettu 0,9 metriä tulvahaittojen vähentämiseksi vuosina 1830-31. Ruotsalaisen säännöstely aloitettiin Vuolenkosken voimalaitospadolla vuonna 1959, jolloin vedenpintaa nostettiin 0,64 m. Säännöstely on sidoksissa Päijänteen säännöstelyyn.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla