Ero sivun ”Hankalan pellavaloukku” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
ensimmäisen koneellisen pellavanpuhdistuslaitoksen, jolloin alun perin Lammille perustettu | ensimmäisen koneellisen pellavanpuhdistuslaitoksen, jolloin alun perin Lammille perustettu | ||
tehdas siirrettiin. Tehdas oli toiminnassa 1888 - 1955. Pellavaloukku sijaitsee | tehdas siirrettiin. Tehdas oli toiminnassa 1888 - 1955. Pellavaloukku sijaitsee | ||
[[ | [[Teuronjoki|Teuronjoen]] rannalla ja on saanut aikanaan käyttövoimansa Hankalankoskesta. Pääosa | ||
pellavanpuhdistuksesta oli Tampereen Pellavatehtaalle ostettuja pellavia mutta myös | pellavanpuhdistuksesta oli Tampereen Pellavatehtaalle ostettuja pellavia mutta myös | ||
viljelijöiden pellavia puhdistettiin. Loukulla on parhaimmillaan ollut neljätoista työntekijää. | viljelijöiden pellavia puhdistettiin. Loukulla on parhaimmillaan ollut neljätoista työntekijää. | ||
Versio 24. tammikuuta 2014 kello 14.56
Hankalan pellavaloukku on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). 1800-luvun lopussa rakennettu Hankalan pellavaloukku on ensimmäinen koneellinen pellavanpuhdistuslaitos ja tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen. Tampereen pellavatehdas rakensi Hankalankosken partaalle v. 1888 ensimmäisen koneellisen pellavanpuhdistuslaitoksen, jolloin alun perin Lammille perustettu tehdas siirrettiin. Tehdas oli toiminnassa 1888 - 1955. Pellavaloukku sijaitsee Teuronjoen rannalla ja on saanut aikanaan käyttövoimansa Hankalankoskesta. Pääosa pellavanpuhdistuksesta oli Tampereen Pellavatehtaalle ostettuja pellavia mutta myös viljelijöiden pellavia puhdistettiin. Loukulla on parhaimmillaan ollut neljätoista työntekijää. Nykyisin pellavankäsittelylaitos lähiympäristöineen on yksityisomistuksessa. Loukkurakennus on kunnostettu museoksi, työnjohtajan asunto kahvilaksi ja työväen asuinrakennuksessa toimii pellavanäyttely. Hankalankoskessa aiemmin sijainnut pato on kunnostettu entiseen muotoonsa, uusittu pato valmistui vuonna 2001.
Aiheesta muualla Internetissä
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon