Linnakallio

Linnakallio sijaitsee keskeisellä paikalla Hämeenkosken keskustassa. Porvolan kylästä kulki ennen muinoin tie Linnakalliolle Kirkonmäen kautta jo siihen aikaan ehkä kuin ei kirkkoja sillä mäellä vielä ollutkaan. Tie erkani Tytärmäen alta joen, eli nykyisen ojan luota ja meni siihen kohtaan Toijalan tielle, missä vielä viime vuosisadan lopulla oli paja ja sepän asunto, n.k. Sepänmäki. Siinä lienee ammoisista ajoista ollut paja ja seppä. Kansan kertoman mukaan Linnakalliolla poltettiin muinaisten sotien aikoina merkkitulia, jotka näkyivät kauas ympäristöön kutsuen miehet koolle vihollista vastustamaan ja kehottaen naisia ja lapsia pakenemaan.

Linnakallio, muinaislinna

Linnakallio sijaitsee Hämeenkosken kirkonkylässä Tampereentien ja Keskustien välissä Teurojoen lounaispuolella. Mäki on nimensä mukaisesti kallioinen ja sen laki on monin paikoin paljas. Laella kasvaa harva mäntymetsä, mutta rinteiden kasvillisuus on tiheämpää sekametsää. Linnakallio kohoaa ympäristöstään lähes 40 metriä ja sieltä on laajat näkymät, erityisesti etelän suuntaan. Kallion rinteet ovat luoteisosaa lukuun ottamatta jyrkät. Topografiansa ja sijaintinsa perusteella mäki sopii hyvin muinaislinnaksi ja siihen viittaa ilmeisen vanha paikannimikin. Mäeltä ei kuitenkaan tunneta varmoja rakenteita tai löytöjä, mutta hoidon yhteydessä vuonna 1996 on mäen luoteisosassa havaittu lakea reunustavaa vallimaista kiveystä, joka on osittain vaurioitunut linkkimaston ja sen huoltorakennuksen tietä tehtäessä 1990-luvulla. Kiveyksen luonne ja alkuperä ovat epäselvät.

Linnakalliossa on Herrainkammariksi kutsuttu kohta. Paikka on kirkonkylän puoleisella rinteellä oleva syvänne, jota ympäröi kolmelta suunnalta äkkijyrkät kallioseinät, mutta neljäs seinä puuttuu. Kauppias F. O. Snellman asetti puiset portaat maasta tähän kamariin. Pitäjän nokkamiesten useat hyvät ajatukset syntyivät Linnakalliolla, jossa he monesti joivat terästettyä kahvia ja sahtia sekä pelasivat korttia.

Kosken kirkonkylässä olevassa linnakalliossa on eräs kamarinmuotoinen osa nk. Herrainkammari. Sen lattia on aivan tasainen ja kallioseinämät kohoavat jyrkkinä kolmelta puolelta. Neljäs on avoinna. Se on kallion alaosassa. Vielä lapsena ollessani joivat Kosken kylän herrat totia täällä ja laittoivat puiset tikapuut, joita myöden kulkivat. Jos kalliolla joskus on ollut linna, voi kamari olla sen jäänteitä. - SKS Kansanrunousarkisto: Koski H.l. PK 12. Jurva, Aura 2028. 1938. -

Keisarinistuimeksi nimetty paikka on kallion eteläpuolella. Vesi on muotoillut kallioon kohdan, johon mahtuu hyvin leveämpikin ihminen istumaan.

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon