Ero sivun ”Marja Jäppinen” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
Marja Jäppisen ura säveltäjäksi lähti liikkeelle 1980-luvulta, jolloin hän sävelsi laulelmatyyppistä musiikkia, kuten esimerkiksi Oljenkorsi ja Miehen ja koiran kalaretki, jotka ovat esitetty 1995 Tapsan tahdeissa. Vuonna 1998 hänen sovituksensa Aulis Raitalan Suvipilvistä oli mukana Ilomantsin kamarikuoron cd-levyllä. Myöhemmin hän on tehnyt runsaasti sovituksia kuorojen käyttöön sekä satunäytelmämusiikkia. Tuoreimpana sävellystyönä on 3-osainen laulusarja Vellamo, veden tytär (2006) neliääniselle naiskuorolle, johon tekstit on tehnyt Liisi Vänttinen. ”Omat tekstit suorastaan halusivat tulla sävelletyksi, vaikka aluksi olikin hankalaa antaa henkilökohtaisia tuntoja muiden kuunneltavaksi”, kuvailee Marja Jäppinen. ”Laulelma-tuotantoni on aika intiimiä ja herkkää; sävyt ovat tärkeitä, kuulaus ja koskettavuus ensiarvoisia. Sävellyksellä ei mielestäni ole arvoa, jos se ei hetkeksi pysäytä meitä”, hän jatkaa. Säveltäminen on hänelle mieluisa ”pakko”, joka ei tuo leipää pöytään. Hänen haaveenaan onkin, että hän saisi joskus sellaisen apurahan, jonka turvin voisi säveltää ilman opetustyötä.
Marja Jäppisen ura säveltäjäksi lähti liikkeelle 1980-luvulta, jolloin hän sävelsi laulelmatyyppistä musiikkia, kuten esimerkiksi Oljenkorsi ja Miehen ja koiran kalaretki, jotka ovat esitetty 1995 Tapsan tahdeissa. Vuonna 1998 hänen sovituksensa Aulis Raitalan Suvipilvistä oli mukana Ilomantsin kamarikuoron cd-levyllä. Myöhemmin hän on tehnyt runsaasti sovituksia kuorojen käyttöön sekä satunäytelmämusiikkia. Tuoreimpana sävellystyönä on 3-osainen laulusarja Vellamo, veden tytär (2006) neliääniselle naiskuorolle, johon tekstit on tehnyt Liisi Vänttinen. ”Omat tekstit suorastaan halusivat tulla sävelletyksi, vaikka aluksi olikin hankalaa antaa henkilökohtaisia tuntoja muiden kuunneltavaksi”, kuvailee Marja Jäppinen. ”Laulelma-tuotantoni on aika intiimiä ja herkkää; sävyt ovat tärkeitä, kuulaus ja koskettavuus ensiarvoisia. Sävellyksellä ei mielestäni ole arvoa, jos se ei hetkeksi pysäytä meitä”, hän jatkaa. Säveltäminen on hänelle mieluisa ”pakko”, joka ei tuo leipää pöytään. Hänen haaveenaan onkin, että hän saisi joskus sellaisen apurahan, jonka turvin voisi säveltää ilman opetustyötä.


Lahjakas ja monipuolinen säveltäjä toimi musiikinopettajana 90-luvulta lähtien eri kaupungeissa. Työ kuljetti häntä aina Jyväskylästä Alajärvelle, Orimattilan kautta Ilomantsiin, Riihimäelle, Järvenpäähän ja lopulta Lahteen. Lahdessa hän on työskennellyt Lahden työväenopistossa ja Harjulan kansalaisopistossa. Marja Jäppisellä on toiminimi ”Soiva Huone”, jonka toimintaan kuuluvat sekä omat oppilaat että esiintymistä laulaen ja soittaen pianoa. Hän on toiminut äänenmuodostuskouluttajana kuoroleireillä, Lahti laulaa ja soi – tapahtuman johtoryhmässä, Lahden eläkkeensaajien kuoronjohtajana ja nykyään Vellamon tyttäret – naiskuoron johtajana sekä Lahden laulajien kuoronjohtajana.
Lahjakas ja monipuolinen säveltäjä toimi musiikinopettajana 90-luvulta lähtien eri kaupungeissa. Työ kuljetti häntä aina Jyväskylästä Alajärvelle, Orimattilan kautta Ilomantsiin, Riihimäelle, Järvenpäähän ja lopulta Lahteen. Lahdessa hän on työskennellyt [[Lahden työväenopisto|Lahden työväenopistossa]] ja [[Harjulan opisto|Harjulan kansalaisopistossa]]. Marja Jäppisellä on toiminimi ”Soiva Huone”, jonka toimintaan kuuluvat sekä omat oppilaat että esiintymistä laulaen ja soittaen pianoa. Hän on toiminut äänenmuodostuskouluttajana kuoroleireillä, Lahti laulaa ja soi – tapahtuman johtoryhmässä, Lahden eläkkeensaajien kuoronjohtajana ja nykyään Vellamon tyttäret – naiskuoron johtajana sekä Lahden laulajien kuoronjohtajana.


Säveltäjä harrastaa lastensa kanssa ”kaikenlaista”: muun muassa elokuvia ja uimista. Harrastelijateatteri on sydäntä lähinnä – ”työ ja harrastus ovat niin lähellä toisiaan, että niitä tuskin pystyy erottamaan”, hän luonnehtii. Päijäthämäläisyydessä kiehtoo Vellamo–aihe, kuoro Vellamon tyttäret on oivallinen esimerkki siitä.
Säveltäjä harrastaa lastensa kanssa ”kaikenlaista”: muun muassa elokuvia ja uimista. Harrastelijateatteri on sydäntä lähinnä – ”työ ja harrastus ovat niin lähellä toisiaan, että niitä tuskin pystyy erottamaan”, hän luonnehtii. Päijäthämäläisyydessä kiehtoo Vellamo–aihe, kuoro Vellamon tyttäret on oivallinen esimerkki siitä.

Versio 17. tammikuuta 2014 kello 12.53

Marja Jäppinen

Vuodesta 1997 lähtien Lahdessa asunut musiikkipedagogi, musiikin opettaja ja Vellamon tyttäret – naiskuoron johtaja Marja Jäppinen on syntynyt 1960. Tutkintonsa hän on suorittanut Keski-Suomen konservatoriossa, opiskellut lisäksi kirjallisuutta, kasvatustiedettä ja musiikkitiedettä Jyväskylän ylipistossa 1980 – 1986. Näiden opintojen ohella hän on käynyt teatterialan kursseja ja musiikkileirejä.

Marja Jäppisen ura säveltäjäksi lähti liikkeelle 1980-luvulta, jolloin hän sävelsi laulelmatyyppistä musiikkia, kuten esimerkiksi Oljenkorsi ja Miehen ja koiran kalaretki, jotka ovat esitetty 1995 Tapsan tahdeissa. Vuonna 1998 hänen sovituksensa Aulis Raitalan Suvipilvistä oli mukana Ilomantsin kamarikuoron cd-levyllä. Myöhemmin hän on tehnyt runsaasti sovituksia kuorojen käyttöön sekä satunäytelmämusiikkia. Tuoreimpana sävellystyönä on 3-osainen laulusarja Vellamo, veden tytär (2006) neliääniselle naiskuorolle, johon tekstit on tehnyt Liisi Vänttinen. ”Omat tekstit suorastaan halusivat tulla sävelletyksi, vaikka aluksi olikin hankalaa antaa henkilökohtaisia tuntoja muiden kuunneltavaksi”, kuvailee Marja Jäppinen. ”Laulelma-tuotantoni on aika intiimiä ja herkkää; sävyt ovat tärkeitä, kuulaus ja koskettavuus ensiarvoisia. Sävellyksellä ei mielestäni ole arvoa, jos se ei hetkeksi pysäytä meitä”, hän jatkaa. Säveltäminen on hänelle mieluisa ”pakko”, joka ei tuo leipää pöytään. Hänen haaveenaan onkin, että hän saisi joskus sellaisen apurahan, jonka turvin voisi säveltää ilman opetustyötä.

Lahjakas ja monipuolinen säveltäjä toimi musiikinopettajana 90-luvulta lähtien eri kaupungeissa. Työ kuljetti häntä aina Jyväskylästä Alajärvelle, Orimattilan kautta Ilomantsiin, Riihimäelle, Järvenpäähän ja lopulta Lahteen. Lahdessa hän on työskennellyt Lahden työväenopistossa ja Harjulan kansalaisopistossa. Marja Jäppisellä on toiminimi ”Soiva Huone”, jonka toimintaan kuuluvat sekä omat oppilaat että esiintymistä laulaen ja soittaen pianoa. Hän on toiminut äänenmuodostuskouluttajana kuoroleireillä, Lahti laulaa ja soi – tapahtuman johtoryhmässä, Lahden eläkkeensaajien kuoronjohtajana ja nykyään Vellamon tyttäret – naiskuoron johtajana sekä Lahden laulajien kuoronjohtajana.

Säveltäjä harrastaa lastensa kanssa ”kaikenlaista”: muun muassa elokuvia ja uimista. Harrastelijateatteri on sydäntä lähinnä – ”työ ja harrastus ovat niin lähellä toisiaan, että niitä tuskin pystyy erottamaan”, hän luonnehtii. Päijäthämäläisyydessä kiehtoo Vellamo–aihe, kuoro Vellamon tyttäret on oivallinen esimerkki siitä.