Asemantausta

Näkymä Radiomäen rinteeltä ratapihalle ja Asemantaustaan. Ramstedt-suku, 1900-luvun alkupuoli. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Paikannimen historia

Asemantausta on saanut nimensä sijaintinsa perusteella, sillä Lahden keskustasta katsoen paikka sijaitsee Lahden rautatieaseman takana. Asemantausta on tunnettu myös nimellä Paanantaka. Murteessa paana merkitsee rautatietä.

Nykyinen Asemantausta jakautuu neljään asuntoalueeseen, Anttilanmäkeen, Kittelään, Kullankukkulaan ja Marolinnaan, sekä Lepikon teollisuusalueeseen. Asemantaustassa sijaitsee lisäksi Kisakylä, joka valmistui vuoden 1989 Lahden hiihdon maailmanmestaruuskisoihin.

Anttilanmäki

Anttilanmäki on saanut nimensä Anttilan talon mukaan, joka oli yksi Lahden kylän kantataloista. Anttilanmäki on korkea kallioinen kumpare, ja ennen nykyistä nimeään paikkaa onkin kutsuttu Kallioistenmäeksi.

Kullankukkula

Asemantaustan Kullankukkulan arvellaan saaneen nimensä Kaakkois-Hämeessä tunnetusta maastotermistä ”kullas”. Kukkulan toinen nimi oli Rahikanmäki, joka juontuu kukkulan rinteessä Marolan tilaan kuuluneesta Rahikan torpasta.

Kullankukkula oli Tornatorin alueen asukkaiden, erityisesti nuorison suosima huvittelupaikka. Mäen nimen alkuperäksi onkin esitetty Lahdesta muistiin merkittyä laulelmaa, jossa sanotaan, että ”"korkealta kullan kukkulalta naimaan aion mennä. Sieltä tuon miniän mammallein, ai mammallein, ai mammallein, jos ehta punaposkea saan…”..."

Lähteet

• Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö. (Toim. Päivi Siikaniemi, Lahden kaupunginmuseo, Unto Tupala) Lahden kaupunki, 1994.