Ero sivun ”Pentti Rehn” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
(s. 1928) | (s. 1928) | ||
== Tietoa kirjailijasta == | |||
Lahtelaissyntyinen ja siellä vuoteen 1953 asunut Pentti Rehn muutti Heinolaan ja sieltä Padasjoelle vuonna 1958. | Lahtelaissyntyinen ja siellä vuoteen 1953 asunut Pentti Rehn muutti Heinolaan ja sieltä Padasjoelle vuonna 1958. | ||
Rivi 19: | Rivi 21: | ||
Ote kirjasta Harjulta alas kaupunkiin (2005) | Ote kirjasta Harjulta alas kaupunkiin (2005) | ||
<br/> | |||
[[Luokka:Vellamon vinkit]] | [[Luokka:Vellamon vinkit]] | ||
[[Luokka:Kirjailijat|Rehn, Pentti]] | [[Luokka:Kirjailijat|Rehn, Pentti]] | ||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | [[Luokka:Botin lisäämät sivut]] |
Versio 20. joulukuuta 2013 kello 11.53
(s. 1928)
Tietoa kirjailijasta
Lahtelaissyntyinen ja siellä vuoteen 1953 asunut Pentti Rehn muutti Heinolaan ja sieltä Padasjoelle vuonna 1958.
Hän on valmistunut opettajaseminaarista ja työskennellyt kansakoulunopettaja-peruskoulunopettajana (1958-1988). Lisäksi hän on käynyt peruskoulunopettaja kursseja sekä kirjoittajakursseja.
Pentti Rehn harrastaa laulamista, lukemista ja kirjoittamista, oman talon ja puutarhan hoitoa sekä koiran kanssa lenkkeilyä.
Hänet on palkittu Suomen kunnallisliiton hopeisella ansiomerkillä 1985.
Pentti Rehniltä on ilmestynyt muistelmaromaani Harjulta alas kaupunkiin (2005) sekä Riihen takaa luokan eteen - C-luokan tarina (2000). Hän on osallistunut myös Salpausselän kirjailijat ry:n antologiaan Kuukausien sadut (1979).
Tekstinäyte
Isän paluu
Launeenkadusta oikealle Lahden Asemantaustassa on Huovilankatu. Ennen sotia olivat tällä paikalla Ensimmäinen ja Toinen Huovilanlinja. Toisella Huovilanlinjalla talossa numero seitsemän asui siihen aikaan pari vuotta Strömin perhe.
Toinen Huovilanlinja seitsemän oli iso valkoiseksi maalattu talo. Omistaja Otto Siivola oli pyylevähkö, maalaisisännän näköinen mies. Isäntä oli rauhallinen, hyväntahtoinen, toisin kuin emännöitsijänsä Iita, joka oli kiukkuinen talonvahti.
Päärakennuksen lisäksi tontilla oli pitkä liiteri, jossa jokaisella perheellä oli oma osastonsa, sekä moniin koppeihin jaettu huusi. Pihan pellonpuoleisessa kulmauksessa oli pieni rakennus, jossa oli sauna ja erillinen hellahuone. Tähän huoneeseen Toini Ström muutti viiden lapsensa kanssa Launeenkadulta. perheen isä, Einari, oli työlaitoksessa.
Ote kirjasta Harjulta alas kaupunkiin (2005)