Palokunnankatu

Nämä kuvat ovat osa Aikakone Eenokkia. Eenokin kautta pääset nauttimaan kymmenistä kuvapareista, jotka esittelevät Hämeenlinnaa ennen ja nyt. Kuvaparien historialliset kuvat ovat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkistosta. Kuvatiedot on koonnut ja värikuvat ottanut FM Tiina Kaila vuoden 2009 aikana.

Palokunnankatu 3 (Arvi Karistonkatu 1)

Meijerin maitotonkkia kuljettanut kuorma-auto on kolaroinut lähdettyään Palokunnankadun varrella olevasta meijeristä. Hämeenlinnan Osuusmeijerin meijerilaitos tuli Palokunnankadulle Vanajan rantaan v.1928. 1940- ja 50- lukujen kuluessa siirryttiin maidontuottajien hevoskuljetuksista meijerin kuorma-autokuljetuksiin.

Palokunnankatu 11

Ortodoksinen kirkko. Kaupungissa oli 1800-luvulla paljon venäläisiä kauppiaita, käsityöläisiä ja varsinkin venäläisen varuskunnan väkeä.

Oikealla ent. Hämeenlinnan postin liike- ja asuinrakennus (Blomstedt-Lampén 1952), jossa on kaksi seitsenkerroksista torniosaa ja niitä yhdistävä kaksikerroksinen toimistorakennus.

Palokunnankatu 12-14

Vuonna 1930 kaupunginvaltuusto päätti korjata ja säilyttää 1700-luvulla rakennetun suutari Ståhlbergin talon nähtävyytenä. Päätöstä ei kuitenkaan pantu toimeen vaan talo rappeutui ja se purettiin. Kuva on vuodelta 1926.

---

Hämeen Suojan rakentaminen juutalaiskortteliin. Kuva Enok Rytkönen 1930.

Hämeenlinnan Suojeluskunnan v.1930 rakennuttama Hämeen Suoja on Ragnar Wessmanin piirtämä.

---

Juutalaiskorttelia Rantatorille päin noin 1901. Keskellä sähkölaitoksen piippu.

Hämeen Suojan pihaa.

Palokunnankatu 16-18

Rantatori 1910-luvulla. Hämeenlinnan VPK rakennutti talonsa 1892-93 lääninarkkitehti C.A.Caweenin piirustusten mukaan. Piirustuksiin voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa. Oikealla Ruotsalainen yhteiskoulu.

Vuonna 1964 palokunnantalon naapuritontille nousi Mika Ernon suunnittelema liike- ja asuinkiinteistö Keskustalo.

Palokunnankatu 20 (Sibeliuksenkatu 2)

Ortodoksinen kirkko Rantatorin laidalla.

Johanna Perus: Löysin vanhan kuvan äidinäitini Irja Heleniuksen (os. Ahonen synt. 1921) valokuvien joukosta. Kuvan takana on leimattuna kuvanottajan tiedot: " Valok. O. Karjalainen. H.Linna. Turuntie 4. Puh. 656." Kuvan taakse on isoäitini käsin kirjoittanut "Naistenmarssi 27.4.1941. klo 7.56." Kyseessä on välirauhan aikana vuonna 1941 kävelty maaottelumarssi Suomen ja Ruotsin välillä, jonka Suomi voitti ylivoimaisesti. Osanottajajoukossa on isoäitini kertoman mukaan Jokisen pukutehtaan tyttöjä, joista isoäitinikin on yksi. Hän on kuvassa aitojen välissä olevassa lähtijäjoukossa eturivissä laitimmaisena vasemmalla. Neitonen, joka seisoo hivenen sivuttain ilman päähinettä. Kasvoilla iloinen hymy, hiukset nostettu rullina ylös otsalla ja ohimoilla. Yllään hänellä on herrainkauluksinen takki, jossa on leveät vaaleat kanttaukset. Taustalla olevan kyltin varsi näyttää osoittavan häneen. Kuvan rakennuksista keskimmäinen EHO:n talo on edelleen olemassa ja osin samassa käyttötarkoituksessakin, siinä toimi silloin ja toimii nyt ravintola. Vanhan kuvan reunimmaiset talot - Ortodoksinen kirkko (nykyinen Sibeliuksenkatu 1) ja liikerakennus (nykyinen Palokunnankatu 20) - ovat sittemmin saaneet väistyä kerrostalojen tieltä.

Uusi kuva samasta paikasta on otettu 21.7.2010 Hämeenlinnan linja-autoasemalla lähellä Sibeliuksenkadun ja Palokunnankadun kulmaa. Uudessa kuvassa naistenmarssilaista on vielä paikalla nyt 89-vuotias Irja Helenius seuranaan tyttärentyttären tyttärensä Katarina Perus. Niin muuttuvat ympäristöt, rakennukset sekä ihmiset kuvissa ja kuvien takana, muuttuvat ja vaihtuvat, katoavat. Sukupolvet toistensa jälkeen kulkevat toistensa jäljissä. Paikka pysyy.

Palokunnankadun ja Linnakadun kulma

Palokunnan ja Linnankadun kulma ennen ja nyt. Kuvapari: Timo Leskinen

Palokunnankatu ja Kaivokadun kulma

Kaivokadun, Palokunnankadun, Saaristenkadun ja Eteläkadun välisessä korttelissa sijaitsi vielä 1980-luvun alussa Hämeenlinnan Nahkatehdas sekä sen puurakenteinen toimistotalo Palokunnankatu 23:ssa. Nyt korttelin täyttää Kauppakeskus Tavastila.