Ero sivun ”Alli Hosiaisluoma-Karppinen” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Sambo
(Ak: Uusi sivu: (s. 1932) Tuotanto Tuotanto | Tekstinäyte Tekstinäyte os. Hosiaisluoma Nurmeksessa syntynyt ...)
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 80: Rivi 80:


[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Luokka:Kirjailijat]]
[[Luokka:Kirjailijat|Hosiaisluoma-Karppinen, Alli]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]

Versio 16. joulukuuta 2013 kello 09.28

(s. 1932) Tuotanto Tuotanto | Tekstinäyte Tekstinäyte

os. Hosiaisluoma

Nurmeksessa syntynyt Alli Hosiaisluoma-Karppinen on asunut Orimattilassa vuodesta 1958. == ==Hän on valmistunut filosofian maisteriksi ja työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina (1958-91) sekä toimittajana. == == Hosiaisluoma -Karppisen harrastuksiin kuuluvat kotiseuduntutkimus ja perinteen kokoaminen kirjalliseen muotoon.

"Runoja olen kirjoittanut 12-vuotiaasta lähtien. Varhaisnuoruudessani niitä julkaistiin monissa lehdissä. Opettajanurani aikana kirjoitin pieniä näytelmiä Orimattilan yhteiskoulun ja lukion juhliin, lisäksi Orimattila-seuran kotiseutujuhliin sekä Orimattilan seurakunnan juhliin.
Runoihin olen purkanut kokemusmaailmaani ja tunne-elämyksiäni" Alli Hosiaisluoma kertoo.

"Dokumenttiteoksiin olen vähitellen keskittynyt kunnioituksesta kotiseutuni (Orimattilan) menneisyyttä kohtaan huomattuani, miten vähän ja lähes sattumanvaraisesti sitä on talletettu. Kaksi tähänastista teosta kertovat Kirvun kylästä. Suojeluskuntien historioita olen kirjoittanut kolme: Orimattilan, Sysmän ja Kärkölän", hän jatkaa.

Alli Hosiaisluoma-Karppinen on ollut vastaavana toimittajana tähän mennessä kuudessa Orimattila-seuranjulkaisemassa kotiseutukirjassa. Kirjojen artikkelit ulottuvat Orimattilan rajojen ulkopuolellekin, eri puolille Päijät-Hämettä.

Tuotanto

==

Runot

Aurinko ruohikossa. Orimattilan taideyhdistys 1996. (yhdessä Ulla Laineen kanssa)

Tuulihatut jumalat. Orimattilan taideyhdistys 1997. (yhdessä Yrjö Hosiaisluoman kanssa)

Sydämeeni kirjoitettu. 1999. 

Oksien lomitse: säkeitä, kuvia. 2002. (yhdessä Maire Hyökin kanssa)

Näytelmät

"Katsokaa aamu valkenee". Kirkkonäytelmä. (julkaistiin Suomen ev.lut. kirkon julkaisusarjassa 1969.)

Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat

Emäntäkoulusta tähän päivään Orimattilassa: Orimattilan emäntäkoulu 1893-1919, Orimattilan kotitalousopisto 1920-1988, Orimattilan koti- ja laitostalousoppilaitos 1988-. Orimattilan koti- ja laitostalousoppilaitos 1993.

Orimattilan sairastalosta terveysasemalle: lähes sadan vuoden matka. Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä 1994.

Opintiellä Orimattilassa 1800- ja 1900-luvulla. Orimattilan kaupunki 1996. (toinen tekijä Mauno Suutari)

Muistojen Tietävälästä ja Lietlahdesta nykypäivään. Kirvun Tietävälän koulupiiriläiset 1996. (toim.)

Suojeluskunnan vuosikymmenet Orimattilassa 1918-1944. Orimattilan kansallinen eläkeläisseura 1997.

Heinämaan pitsiprinsessat=Lace princesses in Heinämaa. Heinämaan pitsinkutojat ry 1998. (toim.)

Orimattilan apteekki sata vuotta. 2000.

Sysmä ja sysmäläiset isänmaan asialla. Sysmän sotaveteraanit 2002. (yhdessä Tapio Hynysen kanssa)

Kylät Kuunjoen kummallakin puolen. Paavilanmäen koulupiirin kirjatoimikunta 2003. (toisena toimittajana)

Puolesta kansan, heimon ja maan: Kärkölän suojeluskunta- ja lottatyötä. Kärkölän reserviupseerit 2004.

Osallistuminen antologioihin

Tässä olen. Orimattilan taideyhdistys 1980.

Joulu sinua etsii. Orimattilan taideyhdistys 1987.

On iloa olla ihminen. Orimattilan taideyhdistys 1989.

Etsijä. Orimattilan taideyhdistys 1992.

Joulu löytää tähden luo. Orimattilan taideyhdistys 2004.

Tekstinäyte

Hetkenä jona kohtaan hänet

Sitä hetkeä kohti kuljen uupumattomin jaloin, päivä päivältä nöyrempänä.

Ohikulkijoissa on häivähdys hänestä: tuttu olkapään kaari, sama otsa ja niska, sama otsa ja niska.

Silmäni hämärtyvät hellyydestä, kun näen hänet heissä. Sinä hetkenä, jona kohtaan hänet ja valo lävistää minut, kurkottuvat kaikki hyvät voimat varpailleen ja pidättävät henkeään.

(sävellyksen runoon tehnyt Kaj Chydenius 2004)