Ero sivun ”Musiikkia Linnassa” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)
(ei mitään eroa)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.57

Hämeenlinnan seudun Pivotkerhon nuoret tanssijat elävöittivät Musiikkia linnassa konserttia Palokunnantalossa syksyllä 2006. Kuva: Jaakko Tiainen

Musiikkia linnassa –tapahtuma on yksi vanhimmista yhä jatkuvista vanhan musiikin konserttisarjoista Suomessa. Sen suunnitteli v. 1989 hämeenlinnalaissyntyinen pianotaiteilija Tuija Hakkila Hämeen linna -toimikunnan toimesta. Konserttisarjalla haluttiin elävöittää Hämeen linnan toimintoja sekä luoda elävä kulttuurijuhla, jossa tunnetut taiteilijat, omaleimaiset vanhat soittimet ja vanha musiikki kohtaavat uusia huipputaitajia, erikoisia soitinyhdistelmiä ja modernia musiikkia.

Musiikkia linnassa ry

Vuodesta 1991 lähtien konserttisarjan on järjestänyt Musiikkia linnassa ry. Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjensä 2 §:n mukaan ”... tukea ja edistää korkeatasoisen taiteen, taideteollisuuden ja esittävän taiteen harrastamista ja erilaisten taidetapahtumien järjestämistä Hämeen linnassa ja Hämeen maakunnassa sekä syventää ihmisten kiinnostusta taiteisiin”.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ”... järjestää Musiikkia linnassa konserttitapahtumia sekä esitelmä-, keskustelu-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa, tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja”.

Tukea konserttien järjestämiseen Musiikkia Linnassa ry saa opetusministeriöltä, Hämeen taidetoimikunnalta ja Hämeenlinnan kaupungilta ja mm. Suomen kulttuurirahastolta, Wihurin säätiöltä sekä paikallisilta säätiöiltä ja yrityksiltä. Tärkein tuki tuli Hämeenlinnan kaupungilta vuoden 2006 lopussa, kun kaupunki maksoi yhdistyksen velat ja mahdollisti siten festivaaliksi muotoutuneen tapahtuman jatkumisen. 

Vuosien varrelta

Konserttisarjan tarkoituksena on ollut esittää vanhaa, ensisijaisesti barokin ja klassisen ajan musiikkia alkuperäissoittimin aidossa ympäristössä. Tapahtumassa ovat vierailleet mm. Jane Gingell ja Kaj Sylegård barokkitansseineen, hollantilainen barokkisellisti Anner Bijlsma ja barokkiorkesteri Moskovan Barokkiakatemia viulisti Tatjana Grindenkon johdolla.

Tapahtuman suunnittelija, pianotaiteilija Tuija Hakkila toimi konserttisarjan taiteellisena johtajana yli kymmenen vuotta. Hakkila pyrki kokoamaan tapahtumasta korkeatasoisen ja mielekkään kokonaisuuden sekä tuomaan mukaan kansainvälistä väriä. Hänen jälkeensä taiteellisena johtajana toimi huilisti Mikael Helasvuo. Nykyään sarjan taiteellisesta johdosta vastaa säveltäjä Jarmo Sermilä.

Musiikkia linnassa konsertteja on pidetty Hämeen linnan eri tiloissa, Hämeenlinnan Raatihuoneessa, Hämeenlinnan lyseon vanhassa juhlasalissa, Hämeenlinnan kaupunginteatterin tiloissa, Vanajanlinnassa, Arx-talossa ja Hämeenlinna-Vanajan Poltinahon ja keskusseurakuntatalossa.

Konserttisarja on koonnut vuosittain 600–1200 kuulijaa. Lähes alusta saakka tapahtumaan ovat oleellisesti kuuluneet maksuttomat lastenkonsertit. Joinakin vuosina tapahtuman taiteilijat ovat esiintyneet myös Kanta-Hämeen keskussairaalassa, jossa heidän konserttinsa on laitoksen keskusradion kautta välitetty sairaalan kaikille osastoille.

Kymmenvuotisjuhla 1998

Vuonna 1998 vietettiin tapahtuman kymmenvuotisjuhlaa, jolloin Hämeen vanha linna soi iltapäivästä yömyöhään musiikkia renessanssiajalta impressionismiin, 1500-luvulta meidän vuosisatamme alkuun. Tapahtuman päätti keskiyöllä Kirkkosalissa huilisti Mikael Helasvuon konsertti.

Vuonna 2007 mukaan uudempaa musiikkia

Vuonna 2007 vanhan musiikin konserttisarjana alkanut tapahtuma kurkotti uusimpaan musiikkiin. Pianisti Tuija Hakkila ja hänen puolisonsa huilisti Mikael Helasvuo esittivät Kaija Saariahon ja Lotta Wennäkosken teoksia lokakuisessa konsertissaan. Perinteeseen palattiin, kun Hämeenlinnan kaupunginorkesterin kanssa yhteistyössä järjestettiin päätöskonsertti, jossa esitettiin Mozartin Requiem. Orkesteria johti Tuomas Rousi ja solisteina lauloivat Tove Åman, Essi Luttinen, Ville Salonen sekä Jari Parviainen.

Hämeen linnan Kuninkaansali oli kahden konsertin näyttämönä. Nokkahuilistit Anna Lehto ja Eero Saunamäki esittivät siellä ”suloista huilumusiikkia” 1600-luvulta nykypäivään. Iltapäivän toisessa konsertissa nokkahuilistien seuraan liittyivät viulisti, teorbin soittaja ja cembalisti. Konsertissa esitettiin musiikkia ”barokin kapelleista ja Dionysoksen pidoista”.

Vanhaa musiikkia uusin kujein kuultiin myös sunnuntain soivassa jumalanpalveluksessa. Tango-orkesteriksi perustettu puhallinyhtye Los Unos esitti toreilla ja Palokunnantalossa renessanssiajan kirkkolauluja torvilla. Hämeenlinnalaiset yhtyeet Los Unos ja Tubaduo esiintyivät tasatunnein kello 12–15 kauppakeskus Linnassa, Anttilan tavaratalossa sekä Keskustalossa.

Perinteinen lastenkonsertti pidettiin keskusseurakuntatalossa. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan tuottaman konsertin esiintyjänä oli Pekka Simojoki.

Uuden ja vanhan kontrasti

Tapahtuma vietti syyskuussa 2008 20-vuotisjuhliaan konserttisarjalla, jonka kokosi Jarmo Sermilä. Vanhinta perinnettä sarjassa edusti kanteleen ja kitaran esi-isän decacorden yhteiskonsertti. Elisa Kerola tulkitsi kanteleella myös Pekka Jalkasen nykysävellyksiä. Fioretto Ensemble vei kuulijat 1500-luvun opiskelijalaulujen pariin ja Campanella Ensemble madrigaalien maailmaan. Moderneinta musiikkia sarjassa edustivat kontrabasisti Juhani Pesonen ja lyömäsoittaja Keijo Puumalainen. Lastenkonsertin lisäksi he soittivat iltakonsertin, jossa he esittivät nykysäveltäjiltä tilattuja teoksia.

Avauskonserttiinsa 2. syyskuuta 2008 Hämeenlinnan kaupunginorkesteri oli saanut solistikseen saksofonisti-huilisti Juhani Aaltosen. Eturivin jazzmuusikkona tunnettu Aaltonen esitti hengellisiä sävelmiä. Vanhan ja uuden musiikin välimaastoon asettui myös sopraano Pia Freundin konsertti.

Vuoden 2009 tapahtuma

Vuonna 2009 tapahtumassa oli kaikkiaan kahdeksan konserttia, joiden suunnittelusta vastasi taiteellinen johtaja Jarmo Sermilä. Pääosa konserteista oli sijoitettu Hämeen linnaan, mutta musiikkia kuultiin myös Hämeenlinnan kirkossa ja Verkatehtaan Kehräämö- ja Studio -saleissa. Tapahtuma keskittyi J.S. Bachin ja häntä edeltävän ajan musiikkiin. Teemana oli myös vanhan ja uuden musiikin rinnakkaiselo. Vuoden 2009 esiintyjiä olivat mm. kitaristi Timo Korhonen, käyrätorvitaiteilija Esa Tapani, laulaja Teppo Lampelan tähdittämä yhtye Ensemble Recordanza sekä kuuden muusikon ryhmä Tornada. Festivaalin avaajana toimi Hämeenlinnan kaupunginorkesteri festivaalille uudessa esiintymispaikassa Vanajan keskiaikaisessa kirkossa. Tapahtuma järjestettiin 1.–6.9.2009.

Vuonna 2011 kuullaan taas Musiikkia Linnassa

Musiikkia Linnassa -tapahtuma järjestetään Hämeenlinnassa 6.-11.9.2011. Avajaiskonsertissa Vanajan kirkossa ti 6.9. on ohjelmassa mm. Händeliä, Vivaldia ja Gluckia, esiintyjä on Hämeenlinnan kaupunginorkesteri, jonka solistina on harpisti Päivi Severeide. Keskiviikkona 7.9.Hämeen linnan Kuninkaansalin konsertin teemana on Ihana renessanssi. Torstaina 8.9. Raatihuoneella kuullaan Antiikin aarioita ja perjantaina Hämeen linnassa Barokin sulosointuja. Lauantaina 10.9. Hämeen linnan Leivintuvassa kuullaan Suomalaista barokkiorkesteria, teemana on Vuodenaikojen ilo. Päätöspäivänä su 11.9. Hämeenlinnan kirkossa on aamulla Soiva messu. Illalla Hämeen linnassa pidettävän konsertin nimi on Tulen tanssi.

Katso lisätietoja ohjelmasta Musiikkia Linnassa -tapahtuman kotisivuilta.

Lähteet

  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: Musiikkia Linnassa jatkaa puhtaalta pöydältä, Hämeen Sanomat 14.9.2007
  • http://www.hameensanomat.fi/?article=79450
  • http://musiikkialinnassa.webs.com/
  • Kulmilta, Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 4.10.2008
  • Karpiola, Saila : Kymmenvuotias Musiikkia linnassa juhlii yksipäiväisenä. Hämeen Sanomat 10.9.1998
  • Kujanpää, Kaisa : Musiikkia linnassa kitkuttelee eteenpäin. Hämeen Sanomat 28.1.2005
  • Musiikkia linnassa yhdistelee vanhaa ja uutta. Hämeen Sanomat 16.1.2009
  • Mäntyneva, Riikka: Musiikkia linnassa pitää kiinni omaleimaisuudestaan: Hämeen Sanomat 14.4.2003
  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: Musiikkia Linnassa pesi kasvonsa: Vanha musiikki vaihtuu tangoihin ja kantaesityksiin. Esiintyjinä hämäläisiä taiteilijoita Hämeen Sanomat 3.9.2006