Ero sivun ”Zacharias Cygnaeus” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Zacharias Cygnaeus ( 1763 - 1830) valittiin vuonna 1793 Hämeenlinnan kirkkoherraksi, mutta hän toimi myös linnan ja varuskunnan saarnaajana vuodesta 1795 sekä hospitaalin ja lasaretin saarnaajana vuodesta 1796. Vuonna 1804 hän sai anneksipitäjäkseen Vanajan seurakunnan. Rovastin arvon Cygnaeus sai vuonna 1801 ja vuodesta 1805 lähtien hän toimi lääninrovastina. | Zacharias Cygnaeus ( 1763 - 1830) valittiin vuonna 1793 Hämeenlinnan kirkkoherraksi, mutta hän toimi myös linnan ja varuskunnan saarnaajana vuodesta 1795 sekä hospitaalin ja lasaretin saarnaajana vuodesta 1796. Vuonna 1804 hän sai anneksipitäjäkseen Vanajan seurakunnan. Rovastin arvon Cygnaeus sai vuonna 1801 ja vuodesta 1805 lähtien hän toimi lääninrovastina. | ||
Hollolan kirkkoherran virka oli tullut avoimeksi jo vuonna 1804, mutta sen täyttäminen viivästyi. Kun virkaa täytettiin uudelleen vuonna 1807, rovasti Zacharias Cygnaeus asetettiin tuomiokapitulissa ensimmäiselle sijalle. Vaali viivästyi ensin asiasta tehdyn valituksen ja sitten puhjenneen sodan vuoksi. | |||
[[Hämeenlinnan kirkko|Hämeenlinnan kirkkoa]] alettiin rakentaa samaan aikaan, kun Cygnaeus aloitti tehtäväänsä, mutta ongelmana oli löytää varat kirkon rakennustöiden loppuunviemiseksi. Aleksanteri I oli lopulta se, joka antoi jälkeen jääneen osuuden kirkon rakennuskustannuksista. Zacharias Cygnaeus osallistui myös kaupungin köyhäinhoidon järjestämiseen, jonka toteuttamiseen löytyi kaupungin porvarienkin hyväksymä malli. Cygnaeus ajoi myös turvattomien lastenkodin perustamista sekä varattomille synnyttäjille synnytyslaitosta. | [[Hämeenlinnan kirkko|Hämeenlinnan kirkkoa]] alettiin rakentaa samaan aikaan, kun Cygnaeus aloitti tehtäväänsä, mutta ongelmana oli löytää varat kirkon rakennustöiden loppuunviemiseksi. Aleksanteri I oli lopulta se, joka antoi jälkeen jääneen osuuden kirkon rakennuskustannuksista. Zacharias Cygnaeus osallistui myös kaupungin köyhäinhoidon järjestämiseen, jonka toteuttamiseen löytyi kaupungin porvarienkin hyväksymä malli. Cygnaeus ajoi myös turvattomien lastenkodin perustamista sekä varattomille synnyttäjille synnytyslaitosta. | ||
Kun ruotujakolaitos lopetettiin Suomen sodan jälkeen, Cygnaeus pyysi Aleksanteri I:ltä, että [[Hätilän latokartano|Hätilän virkatalo]] liitettäisiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja siitä saadut tulot käytettäisiin huoltolaitoksen perustamiseen. | Kun ruotujakolaitos lopetettiin Suomen sodan jälkeen, Cygnaeus pyysi Aleksanteri I:ltä, että [[Hätilän latokartano|Hätilän virkatalo]] liitettäisiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja siitä saadut tulot käytettäisiin huoltolaitoksen perustamiseen. | ||
Hämeenlinnan antauduttua venäläisille Zacharias Cygnaeus piti 23.5.1808 Hämeenlinnan kirkossa historiallisen saarnan. Siinä hän julisti, että oli pelastettava sodassa olleen maan sirpaleet ja rakennettava maalle uusi tulevaisuus uuden hallitsijan luvalla. Saarna oli innoittava ja loppuvetoomus vaikutti niin, että kaikki viisitoista vuotta täyttäneet miehet vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille. | Hämeenlinnan antauduttua venäläisille Zacharias Cygnaeus piti 23.5.1808 Hämeenlinnan kirkossa historiallisen saarnan. Siinä hän julisti, että oli pelastettava sodassa olleen maan sirpaleet ja rakennettava maalle uusi tulevaisuus uuden hallitsijan luvalla. Saarna oli innoittava ja loppuvetoomus vaikutti niin, että kaikki viisitoista vuotta täyttäneet miehet vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille. | ||
Suomen sodan jälkeen upseeristo sai pitää palkkansa ja virkatalonsa, mutta jalkaväkimiehistö menetti torppansa ja pienet palkkansa, koska talonpoikaissääty, porvaristo ja aateli ei puolustanut heitä säätyvaltiopäivillä. Silti Keisarillinen manifesti vuonna 1810 määräsi miehistölle maksettavaksi eläkkeitä. | |||
Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I oli tavannut Zacharias Cygnaeuksen henkilökohtaisesti vuonna 1819 Suomeen tekemällä matkallaan, jolloin Cygnaeus oli juuri nimitetty Porvoon piispaksi. Tapaaminen vahvisti hallitsijan suopeaa käsitystä Cygnaeuksesta. | Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I oli tavannut Zacharias Cygnaeuksen henkilökohtaisesti vuonna 1819 Suomeen tekemällä matkallaan, jolloin Cygnaeus oli juuri nimitetty Porvoon piispaksi. Tapaaminen vahvisti hallitsijan suopeaa käsitystä Cygnaeuksesta. | ||
Versio 9. toukokuuta 2022 kello 12.29
Zacharias Cygnaeus ( 1763 - 1830) valittiin vuonna 1793 Hämeenlinnan kirkkoherraksi, mutta hän toimi myös linnan ja varuskunnan saarnaajana vuodesta 1795 sekä hospitaalin ja lasaretin saarnaajana vuodesta 1796. Vuonna 1804 hän sai anneksipitäjäkseen Vanajan seurakunnan. Rovastin arvon Cygnaeus sai vuonna 1801 ja vuodesta 1805 lähtien hän toimi lääninrovastina.
Hollolan kirkkoherran virka oli tullut avoimeksi jo vuonna 1804, mutta sen täyttäminen viivästyi. Kun virkaa täytettiin uudelleen vuonna 1807, rovasti Zacharias Cygnaeus asetettiin tuomiokapitulissa ensimmäiselle sijalle. Vaali viivästyi ensin asiasta tehdyn valituksen ja sitten puhjenneen sodan vuoksi.
Hämeenlinnan kirkkoa alettiin rakentaa samaan aikaan, kun Cygnaeus aloitti tehtäväänsä, mutta ongelmana oli löytää varat kirkon rakennustöiden loppuunviemiseksi. Aleksanteri I oli lopulta se, joka antoi jälkeen jääneen osuuden kirkon rakennuskustannuksista. Zacharias Cygnaeus osallistui myös kaupungin köyhäinhoidon järjestämiseen, jonka toteuttamiseen löytyi kaupungin porvarienkin hyväksymä malli. Cygnaeus ajoi myös turvattomien lastenkodin perustamista sekä varattomille synnyttäjille synnytyslaitosta.
Kun ruotujakolaitos lopetettiin Suomen sodan jälkeen, Cygnaeus pyysi Aleksanteri I:ltä, että Hätilän virkatalo liitettäisiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja siitä saadut tulot käytettäisiin huoltolaitoksen perustamiseen.
Hämeenlinnan antauduttua venäläisille Zacharias Cygnaeus piti 23.5.1808 Hämeenlinnan kirkossa historiallisen saarnan. Siinä hän julisti, että oli pelastettava sodassa olleen maan sirpaleet ja rakennettava maalle uusi tulevaisuus uuden hallitsijan luvalla. Saarna oli innoittava ja loppuvetoomus vaikutti niin, että kaikki viisitoista vuotta täyttäneet miehet vannoivat uskollisuudenvalan Venäjän keisarille.
Suomen sodan jälkeen upseeristo sai pitää palkkansa ja virkatalonsa, mutta jalkaväkimiehistö menetti torppansa ja pienet palkkansa, koska talonpoikaissääty, porvaristo ja aateli ei puolustanut heitä säätyvaltiopäivillä. Silti Keisarillinen manifesti vuonna 1810 määräsi miehistölle maksettavaksi eläkkeitä.
Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri I oli tavannut Zacharias Cygnaeuksen henkilökohtaisesti vuonna 1819 Suomeen tekemällä matkallaan, jolloin Cygnaeus oli juuri nimitetty Porvoon piispaksi. Tapaaminen vahvisti hallitsijan suopeaa käsitystä Cygnaeuksesta.
Sen seurauksena hänet nimitettiin hieman myöhemmin vuonna 1820 Pietarin konsistoripiirin luterilaisten seurakuntien piispaksi ja samalla hänestä tuli Pietarissa olevan valtakunnan ylikonsistorin esimies. Uudessa virassaan Cygnaeus pyrki kaikin tavoin huolehtimaan hiippakuntansa alueella hajallaan asuvista suomalaisista, jotka olivat enimmäkseen köyhälistöön kuuluvia. Hän kohtasi tehtävässään monia vaikeuksia, jotka hän kuitenkin voitti määrätietoisella ja harkitulla esiintymisellään.
Lähteet
Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4
Palmunen, Einar: Hätilän kylän ja kartanon vaiheita. Hämeenlinna 1957
Arno Forsius. Zacharias Cygnaeus (1763—1830) — piispa, hallintomies ja kulttuurihenkilö ([1])