Ero sivun ”Bengt Petter Hultman” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: 1800 -luvun alussa Hämeenlinnasta tuli käsityöläisten kaupunki; käsityömestarien määrä kasvoi aina vuoteen 1825 asti, sitten kehitys taantui, mutta suurin määrä käsit...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
1800 -luvun alussa Hämeenlinnasta tuli käsityöläisten kaupunki; käsityömestarien määrä kasvoi aina vuoteen 1825 asti, sitten kehitys taantui, mutta suurin määrä käsityöläisiä oli niinkin myöhään kuin 1860-luvulla, minkä jälkeen modernin yhteiskunnan ammatit syrjäyttivät vähitellen monet käsityöläisammatit. Tavaroita ja tuotteita alettiin valmistaa teollisesti. | 1800 -luvun alussa Hämeenlinnasta tuli käsityöläisten kaupunki; käsityömestarien määrä kasvoi aina vuoteen 1825 asti, sitten kehitys taantui, mutta suurin määrä käsityöläisiä oli niinkin myöhään kuin 1860-luvulla, minkä jälkeen modernin yhteiskunnan ammatit syrjäyttivät vähitellen monet käsityöläisammatit. Tavaroita ja tuotteita alettiin valmistaa teollisesti. | ||
Yksi alkuaikojen käsityöläisistä oli muurari Bengt Petter Hultman (s. 1740-luvulla), joka oli rakentamassa uutta, entistä ehompaa Hämeenlinnaa sille paikalle, missä kaupungin keskusta on tälläkin hetkellä. Koska yhä useampi uusista taloista olivat kivitalo, muurarille riitti pitkään paljon töitä, eivätkä työt loppuneet senkään jälkeen, kun kaupunki oli saatu valmiiksi. Koko ajan rakennettiin myös uusia taloja ja vanhoja korjattiin. Niin muurareille kuin timpureille löytyi aina töitä vielä silloinkin, kun muut käsityöammatit alkoivat hiipua. | |||
Vuonna 1785 niin muurari Bengt Petter Hultmanilta kuin monilta muilta eri ammattien kisälleltä maistraatti (kaupunginhallitus) vaati mestarikirjan hankkimista, minkä hän oletettavasti hankkikin, sillä hän jatkoi työtään niin porvarina kuin muurarimestarina. Poikkeuksiakin tosin tapahtui, jos jonkin ammatin harjoittajista oli kaupungissa huutava pula. | Vuonna 1785 niin muurari Bengt Petter Hultmanilta kuin monilta muilta eri ammattien kisälleltä maistraatti (kaupunginhallitus) vaati mestarikirjan hankkimista, minkä hän oletettavasti hankkikin, sillä hän jatkoi työtään niin porvarina kuin muurarimestarina. Poikkeuksiakin tosin tapahtui, jos jonkin ammatin harjoittajista oli kaupungissa huutava pula. | ||
Versio 29. huhtikuuta 2022 kello 15.01
1800 -luvun alussa Hämeenlinnasta tuli käsityöläisten kaupunki; käsityömestarien määrä kasvoi aina vuoteen 1825 asti, sitten kehitys taantui, mutta suurin määrä käsityöläisiä oli niinkin myöhään kuin 1860-luvulla, minkä jälkeen modernin yhteiskunnan ammatit syrjäyttivät vähitellen monet käsityöläisammatit. Tavaroita ja tuotteita alettiin valmistaa teollisesti.
Yksi alkuaikojen käsityöläisistä oli muurari Bengt Petter Hultman (s. 1740-luvulla), joka oli rakentamassa uutta, entistä ehompaa Hämeenlinnaa sille paikalle, missä kaupungin keskusta on tälläkin hetkellä. Koska yhä useampi uusista taloista olivat kivitalo, muurarille riitti pitkään paljon töitä, eivätkä työt loppuneet senkään jälkeen, kun kaupunki oli saatu valmiiksi. Koko ajan rakennettiin myös uusia taloja ja vanhoja korjattiin. Niin muurareille kuin timpureille löytyi aina töitä vielä silloinkin, kun muut käsityöammatit alkoivat hiipua.
Vuonna 1785 niin muurari Bengt Petter Hultmanilta kuin monilta muilta eri ammattien kisälleltä maistraatti (kaupunginhallitus) vaati mestarikirjan hankkimista, minkä hän oletettavasti hankkikin, sillä hän jatkoi työtään niin porvarina kuin muurarimestarina. Poikkeuksiakin tosin tapahtui, jos jonkin ammatin harjoittajista oli kaupungissa huutava pula.
Pienessä noin 1 500 asukkaan kaupungissa oli aluksi yksi muurarimestari, vuonna 1825 heitä oli kolme ja vuoden 1860 tietämissä kuusi mestaria.
Lähteitä
Esa Kahila. Hämeenlinnan käsityön historia. Kirjassa: Hämeenlinna : luontoa ja elämää 1 : 300-vuotisjuhlan muistoksi 1638–1938. Hämeenlinnan. 1938 Lydia ([1])
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([2])