Ero sivun ”Gustaf Bergström” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Turussa syntynyt varusmestari Gustaf Bergström (s. 1779) asui vuosina 1806 - 1810 Vanajan pitäjän Miemalan kylän Inkilässä, jossa hänellä oli käytössään Hämeen jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppanian virkatalo. Elisabeth Ståhlhammar (s. 1771) oli hänen monta vuotta vanhempi halikkolainen ja nimen perusteella aatelistaustainen vaimonsa. Pariskunta sai yhden lapsen Carlin (s. 1804). | Turussa syntynyt varusmestari Gustaf Bergström (s. 1779) asui vuosina 1806 - 1810 Vanajan pitäjän Miemalan kylän Inkilässä, jossa hänellä oli käytössään Hämeen jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppanian virkatalo. Elisabeth Ståhlhammar (s. 1771) oli hänen monta vuotta vanhempi halikkolainen ja nimen perusteella aatelistaustainen vaimonsa. Pariskunta sai yhden lapsen Carlin (s. 1804). | ||
Kun Gustaf palasi Suomen sodasta takaisin virkataloon vaimonsa ja poikansa luokse, hänellä oli varmasti ongelmana mitä hän tekee seuraavaksi. Suomen ruotuväkiarmeijaa ei enää ollut, mutta upseerit ja aliupseerit saivat pitää talonsa, palkkansa ja eläkkeensä. Perhe eli ehkä suhteellisen köyhää ja vaatimatonta elämää usean vuoden ajan Gustafin eläkkeellä. | Kun Gustaf palasi Suomen sodasta takaisin virkataloon vaimonsa ja poikansa luokse, hänellä oli varmasti ongelmana mitä hän tekee seuraavaksi. Suomen ruotuväkiarmeijaa ei enää ollut, mutta upseerit ja aliupseerit saivat pitää talonsa, palkkansa ja eläkkeensä. Perhe eli ehkä suhteellisen köyhää ja vaatimatonta elämää usean vuoden ajan vain Gustafin eläkkeellä. Varusmestarina hän tunsi aseet hyvin ja tiesi miten ruokaa tehdään. | ||
Vuonna 1818 Gustaf sai tilaisuuden vaihtaa ammattia ja ryhtyi Voipaalan kartanon inspehtööriksi, paikkaan joka oli Hämeen jalkaväkirykmentin päämaja Suomen sodan alettua ja joka oli rykmentin komentajan Hans Henrik Gripenbergin omistama kartano. | Vuonna 1818 Gustaf sai tilaisuuden vaihtaa ammattia ja ryhtyi Voipaalan kartanon inspehtööriksi, paikkaan joka oli Hämeen jalkaväkirykmentin päämaja Suomen sodan alettua ja joka oli rykmentin komentajan Hans Henrik Gripenbergin omistama kartano. | ||
Versio 30. maaliskuuta 2022 kello 07.48
Turussa syntynyt varusmestari Gustaf Bergström (s. 1779) asui vuosina 1806 - 1810 Vanajan pitäjän Miemalan kylän Inkilässä, jossa hänellä oli käytössään Hämeen jalkaväkirykmentin Sääksmäen komppanian virkatalo. Elisabeth Ståhlhammar (s. 1771) oli hänen monta vuotta vanhempi halikkolainen ja nimen perusteella aatelistaustainen vaimonsa. Pariskunta sai yhden lapsen Carlin (s. 1804).
Kun Gustaf palasi Suomen sodasta takaisin virkataloon vaimonsa ja poikansa luokse, hänellä oli varmasti ongelmana mitä hän tekee seuraavaksi. Suomen ruotuväkiarmeijaa ei enää ollut, mutta upseerit ja aliupseerit saivat pitää talonsa, palkkansa ja eläkkeensä. Perhe eli ehkä suhteellisen köyhää ja vaatimatonta elämää usean vuoden ajan vain Gustafin eläkkeellä. Varusmestarina hän tunsi aseet hyvin ja tiesi miten ruokaa tehdään.
Vuonna 1818 Gustaf sai tilaisuuden vaihtaa ammattia ja ryhtyi Voipaalan kartanon inspehtööriksi, paikkaan joka oli Hämeen jalkaväkirykmentin päämaja Suomen sodan alettua ja joka oli rykmentin komentajan Hans Henrik Gripenbergin omistama kartano.
Valistunut arvaus on, että Gustafin poika Carl alkoi käydä Voipaalassa Odert Hansson Gripenbergin perustamaa poikakoulua, joka oli tuossa vaiheessa siirtynyt Hämeenlinnan ja Porin kautta Sääksmäelle. Koulun johtaja Odert oli Hans Henrik Gripenbergin poika.
Lähteitä
Gustaf Bergström. Geni ([1])
Hämeen läänin jalkaväkirykmentti. Geni ([2])
Varusmestari. Wikipedia ([3])
Historia aikajanalla. Voipaalan taidekeskus ([4])