Ero sivun ”Lemminkäinen (Höyryveturi)” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:


Lemminkäinen painoi liki 9 tonnia ja se oli 14,5 metriä pitkä. Vetopyörien halkaisija oli 1,5 metriä. Polttoaineena se käytti koivuhalkoja, joille oli tilaa 6,5 kuutiometriä. Vesitilaa oli 8,2 kuutiometriä. Veturin  vetovoima oli 3030 kilopondia.  
Lemminkäinen painoi liki 9 tonnia ja se oli 14,5 metriä pitkä. Vetopyörien halkaisija oli 1,5 metriä. Polttoaineena se käytti koivuhalkoja, joille oli tilaa 6,5 kuutiometriä. Vesitilaa oli 8,2 kuutiometriä. Veturin  vetovoima oli 3030 kilopondia.  
== Helsinki - Hämeenlinna -rautatien vihkiminen ==
Rautatien vihkiäisseremonioista Hämeenlinnan rautatieasemalla 31.1.1862 vastasi lehtori Gustaf Eurén,  joka nosteli  maljoja ja juonsi tapahtumaa. Juhlittu sankari oli rakennustöistä vastannut yli-insinööri, kenraalimajuri Knut Stjernvall. Kanta-Hämeen ainoa sanomalehti Hämäläinen luonnollisesti huomioi tapahtuman oikein piirroskuvan kanssa:
''Hämeenlinnassa on tänä päivänä ollut suuri riemu, ensimmäinen tulihevonen
Lemminkäinen tuli tänne kello 11 epp., tuoden seurassansa useampia vaunuja.
Kansaa oli asemahuoneessa ja sen vaieillaja pitkin tietä kokoontunut suuresti,
tervehtimän tätä ensimmäistä rautatien junaa. Hurraahuudot kaikuivat iloisista
sydämistä.''
''Kaupunkilaiset olivat asemahuoneissa toimitaneet sopivat tuliaiset ja ensimmäinen
malja juotiin tälle ensimmäiselle tulihevoselle, omistain sen rautatien
päällikölle, kenraali Stjernvallille, sitten toinen rautatien upseeristolla.''
''Vilkas elämä syntyi, kaikki riemuitsivat ja malja "Maallemme" tyhjennettiin
varsin kilvan riemulla. Kenraali Strjernvall kiitti sydämellisesti tätä
kohtelemista ja lupasi taas ylihuoennsa, jos ei esteitä satu, tuottaa tulihevonen
tänne.'' (Hämäläinen 31.1.1962)


== Lähteitä ==  
== Lähteitä ==  

Versio 15. maaliskuuta 2022 kello 09.24

Lemminkäiseksi nimetty höyryveturi vaunuineen oli ensimmäinen juna, joka puksutti noin 30 km tuntivauhdilla Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin 31.1.1862 perässään kaksi vaunua täynnä matkustajia.

Näiden ensimmäisten ns. A1-sarjan märkähöyryvetureiden huippunopeus oli 80 km tunnissa, mutta sillä nopeudella ei Suomessa saanut junaa ajaa. Lemminkäinen oli rakennettu v. 1860 Englannissa samoin kuin viisi muuta A1-sarjan veturia. Lemminkäisen järjestysnumero oli 2 ja numero 1:n nimi oli Alutar. Ensimmäiseksi kuitenkin valmistettiin numero 3, jonka nimi oli Ilmarinen. Kaikki kuusi veturia romutettiin 1910-luvun alussa.

Lemminkäinen painoi liki 9 tonnia ja se oli 14,5 metriä pitkä. Vetopyörien halkaisija oli 1,5 metriä. Polttoaineena se käytti koivuhalkoja, joille oli tilaa 6,5 kuutiometriä. Vesitilaa oli 8,2 kuutiometriä. Veturin vetovoima oli 3030 kilopondia.

Helsinki - Hämeenlinna -rautatien vihkiminen

Rautatien vihkiäisseremonioista Hämeenlinnan rautatieasemalla 31.1.1862 vastasi lehtori Gustaf Eurén, joka nosteli maljoja ja juonsi tapahtumaa. Juhlittu sankari oli rakennustöistä vastannut yli-insinööri, kenraalimajuri Knut Stjernvall. Kanta-Hämeen ainoa sanomalehti Hämäläinen luonnollisesti huomioi tapahtuman oikein piirroskuvan kanssa:

Hämeenlinnassa on tänä päivänä ollut suuri riemu, ensimmäinen tulihevonen Lemminkäinen tuli tänne kello 11 epp., tuoden seurassansa useampia vaunuja. Kansaa oli asemahuoneessa ja sen vaieillaja pitkin tietä kokoontunut suuresti, tervehtimän tätä ensimmäistä rautatien junaa. Hurraahuudot kaikuivat iloisista sydämistä.

Kaupunkilaiset olivat asemahuoneissa toimitaneet sopivat tuliaiset ja ensimmäinen malja juotiin tälle ensimmäiselle tulihevoselle, omistain sen rautatien päällikölle, kenraali Stjernvallille, sitten toinen rautatien upseeristolla.

Vilkas elämä syntyi, kaikki riemuitsivat ja malja "Maallemme" tyhjennettiin varsin kilvan riemulla. Kenraali Strjernvall kiitti sydämellisesti tätä kohtelemista ja lupasi taas ylihuoennsa, jos ei esteitä satu, tuottaa tulihevonen tänne. (Hämäläinen 31.1.1962)

Lähteitä

Uutinen ensimmäisen junan saapumisesta Hämeenlinnaan. Hämäläinen 31.1.1862

Siimes, Kari. Suomen höyryveturit. 2014 ISBN 978-952-99638-7-4

Riikka Happonen. Hämäläiset hurrasivat höyryvaunuille. Hämeen Sanomat 15.3.2022

1862. Wikipedia ([1])

A1 (höyryveturi). Wikipedia ([2])

Höyryveturi. Wikipedia ([3])

Höyryveturi. Wblog ([4])