Hukkuva maa (Kirja)

Hämeenlinnalainen kirjailija Juha-Pekka Koskinen yllätti lukijansa kirjoittamalla jännityskirjan, joka käsittelee koukuttavasti ja samalla hyvin asiantuntevasti meneillään olevaa ilmastonmuutosta ja sen seurauksia. Kirja on kuitenkin hyvin erilainen kuin esimerkiksi Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa (2005).

“Vaaterin teollisuussuvun patriarkka Jukka Vaateri on ollut kadoksissa yli viisi vuotta. Perheyhtiötä johtava tytär Sandra haluaa julistaa isänsä kuolleeksi käytännön syistä. Katoamista alkaa selvittää perheen esikoinen Niklas, ilmastotutkimuksen asiantuntija, jonka isä on ohittanut perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa.​” (Like kustantaja)

JP Koskisen romaani Hukkuva maa (2020) on varsinainen trilleri, joka haastaa lukijan antamatta valmista ja lopullista ratkaisua kirjassa tapahtuneeseen kauppa- ja teollisuusministerin ja teollisuusmogulin Jukka Vaaterin salaperäiseen katoamiseen. Eletään aikaa jolloin ilmastonmuutos on edennyt niin pitkälle, että osia Helsingistä on jäänyt veden alle, kun merenpinta on vähitellen kohonnut Antarktiksenkin alettua sulaa.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat siis lähitulevaisuuteen, joten kirja edustaa ns. uuden aallon tieteiskirjallisuutta, jossa ei keskitytä maalailemaan kauhukuvaa ympäristökatastrofista niin kuin dystopioissa vaan kirja antaa realistinen kuvan siitä, millainen yhteiskunta on jonkin ajan päästä perustuen olemassa olevaan tietoon.

Huhtikuun viimeisenä päivänä viisi vuotta ennen kirjan nykyhetkeä tapahtui paljon, mikä jäi varsinkin kirjan päähenkilöltä, kuuluisalta ilmastotutkijalta Niklas Vaaterilta, Jukka Vaaterin 42-vuotiaalta pojalta, hämärän peittoon. Tuona päivänä myös Niklaksen isä katosi jälkiä jättämättä. Jopa hänen autonsa hävisi ja matkapuhelin mykistyi ennen aikojaan.

Ministeri Jukka Vaateri oli lähtenyt illansuussa eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan myrskyisästä kokouksesta suoraan kotiin Tulisaaren kartanoon, jonne hän ei koskaan saapunut. Hän oli ottanut kokouksessa yhteen poikansa Niklaksen kanssa, jota kuultiin asiantuntijana valiokunnassa. Niklaksen oli puolestaan tarkoitus lähteä kokouksesta lentokentälle ja lentää vielä samana iltana Amsterdamiin ilmastokokoukseen. Aivan näin ei kuitenkaan jostain syystä käynyt vaan Niklas lähti isän perässä Tulisaareen.

Niklas ei muista tuon päivän, eikä lähiviikkojen, tapahtumista juuri mitään. Hän sai kovan iskun päähänsä ja aivovamman, mikä on vaikuttanut pysyvästi hänen muistiinsa. Muun muassa hänen vaimonsa Olga on kertonut hänelle totuuden vastaisesti, että hän lähti eduskunnasta suoraan Amsterdamiin, missä uskossa Niklas on ollut.

Vasta viisi vuotta myöhemmin Niklas saa tietää totuuden, ettei hän mennytkään suoraan lentokentälle vaan jostain syystä, mitä hän ei muista, seurasi isäänsä Jukkaa kartanolle. Kartanon lähellä merenrannassa tapahtui jotain, mikä ei ole selvinnyt tarkkaan kai kelleen, ei ainakaan Niklakselle. Varmaa on vain että Jukka kuoli autoonsa - ja hänen autonsa lojui laiturin vieressä meren pohjassa - ja Niklas sai samaan aikaan vakavan vamman päähänsä.

Niklaksen setä Kalervo ja sisar Sandra sattuivat vähän myöhemmin paikalle, ja hoitivat Niklaksen kuntoon, niin he asiaa kertovat. Jukka oli rämpinyt ylös merestä pää veressä. Vaimo Olga toimitti hänet paikkailun jälkeen vähin äänin lentokentälle ja Amsterdamin koneeseen, jottei esimerkiksi poliisi voinut epäillä Niklaksen tehneen mitään isälleen, kun hän oli samaan aikaan toisaalla.

Kukaan läheisistä ei epäillyt tai uskonut, että Niklas olisi tappanut isänsä - tai ei välittänyt asiasta. Se mikä oli tapahtunut, oli tapahtunut. Ehkä Jukka Vaateri oli tehnyt itsemurhan ajamalla autonsa mereen ja Niklas yritti pelastaa hänet. Sekavassa tilassa olleen Niklaksen ei jostain syystä haluttu joutuvan epäiltyjen listalle ja asia jäi mysteeriksi. Jukka Vaateri vain yhtäkkiä katosi, eikä kukaan tiennyt minne.

Ministerin kuolema ei koskaan selvinnyt, mutta siitä tuli uudelleen ajankohtainen, kun Niklaksen sisar Sandra haluaa viiden vuoden jälkeen julistaa isänsä kuolleeksi, jotta suvun omaisuus voitaisiin jakaa. Samalla keskusrikospoliisi avaa tapauksen uudelleen ja alkaa tutkia, oliko kysymyksessä sittenkin mahdollisesti rikos ja Niklas on jonkin aikaa yksi epäillyistä. Komisario Santeri Sorakallio ja hänen apulaisensa Sini Luoto kuulustelevat perheenjäseniä, mutta poliisi ei saa tälläkään kertaa mitään uutta selville.

Niklas aivan oikein aavistaa, että häntä epäiltiin isänsä murhasta, olihan hän riidellyt isänsä kanssa tuona traagisena päivänä; ja kenties poliisit olivat saaneet vihiä siitä, ettei Niklas ollutkaan lähtenyt suoraan Amsterdamiin, silloin kun hänen piti olla matkalla sinne. Hänellä oli myös motiivi tappaa isänsä, sillä tämä oli syrjäyttänyt hänet valitessaan seuraajaansa suuren sukuyrityksen Vihervoiman johtoon ja asettanut Niklaksen sijaan tämän sisaren Sandran yrityksen johtoon. Puhumattakaan siitä, että Jukalla ja Niklaksella oli - päällisin puolin katsottuna - täysin erilainen näkemys siitä, miten ilmastonmuutokseen tuli suhtautua ja mitä sille tuli tehdä.

Niklaksen läheiset tuntuvat pelaavan loppuun asti samaan pussiin. Jopa hänen nuorempi veljensä Mikko oli osallistunut jälkien peittämiseen. Veli vähän kerrassaan hävitti meressä lojuvaa autoa, jotta edes siitä ei jäisi jälkeäkään tuleville sukupolville, jos joku nyt keksisi etsiä autoa ja Jukka Vaaterin ruumista merestä kartanon läheltä. Jukka Vaaterin ruumis oli kuitenkin nostettu merestä pian tämän kuoleman jälkeen ja perhe hautasi hänet tuntemattomaan paikkaan.

Jos Jukka Vaateri murhattiin, epäiltyjä oli monta ja he kaikki olivat hänen sukulaisiaan. Sandra ja Kalervo olivat saattaneet tehdä hänelle - ja myös Niklakselle - jotain. Tai ehkä he yrittivät selvittää tilannetta ja tapahtui onnettomuus? Niklashan ei muista tapahtumista mitään, ja tietysti äkkipikainen Niklaskin oli voinut vahingossa tappaa isänsä. Tai sitten Vihreän Gaian aktivisteihin kuulunut Sandran poika Kivikko oli voinut surmata isoisänsä. Ehkä Niklas sai vihiä aktivistien iskusta ja yritti pelastaa isänsä? Vaihtoehtoja on muitakin.

Yllättäen Jukka Vaaterin kuolema ei merkinnyt suvulle mitään. Vain vaimo Amanda jäi suremaan miestään, ja hänkin harhaisesti uskotteli itselleen, että Jukka Vaateri oli vielä elossa. Niklas Vaaterin suku sen sijaan näytti asettaneen jalustalle: hän oli se jolla oli näkemystä siitä, mihin suuntaan maailma oli menossa ja mihin suuntaan heidän kaikkien tuli kulkea sopeutuakseen ilmastonmuutokseen. Hän saattoi olla jopa koko ihmiskunnan pelastaja.